perjantai 30. tammikuuta 2026

Lojumassakaan

Latasin jonkun IELTS sovelluksen kun olin menossa päiväunille. Sain 6 ja 7 eli competent/good pisteet suullisesta ja luetusta nopeeta. En osannut lausua squirrel. Pitäisi käyttää sanavarastoa enemmän. Mun fluency nippanappa läpi yrittämättä...
Pyykkäsin. Järjestelin kirjoja ja dokumentteja. Tässä tuli vähän kuumakin. Olisi pitänyt mennä pesemään itsensä. Suunnittelin viikonloppua ilman ruutuja ja sosiaalista mediaa. Sellaista haastetta. Lukisin vain kirjoja tyyliin
Huomenna pitää kanat paistaa... en ole päättänyt mitä teen niiden kanssa ruoaksi.
Fiksua. Universumin jatkuminen kunnes on loputonta tyhjyyttä ikuisuuteen. Vaikea kuvitella että kaikesta näkyvää materiaa on vain noin 5%. Loput pimeitä energioita ja pimeitä aineita. Tuli mieleen kun katsoin yhtä dokumenttia mun biologian esitelmä mitään hajua mikä aihe oli, ehkä jokin big bang ei muistikuvaa mutta selitin tuota teorioita miten universumin loppu tulee. Siis eipä sitä triljoonien triljoonien vuosien edetessä ole ketään todistamassa välttämättä. Mustia aukkoja poukkoilemassa toisiinsa, ikuisessa kylmyydessä tyhjää loputtomuutta lohdutonta. Kaikki loppuu. Todellinen kuolema. Ei jää näistä hiukkasista onneksi mitään. Levollista.

Tarvisi mennä nukkumaan mutta jos minusta ei kuulu viikonloppuna mitään niin pähkäilen analogisesti retoriikkaa ja muuta lisäluettavaa... liikaa kirjoja ja kaikkien sivut ruskistuu ja kellastuu.


A creatively restless, ritual-loving, digitally online, scent-obsessed, frugal-but-indulgent fantasy-leaning human with strong opinions on pizza, Pokémon, and the moon.

Interests & Creative Pursuits

  • Ice skating

  • Papercrafts, mixed media, ephemera & artist trading cards

  • Photo manipulation & blogging

  • Collecting (stamps, small objects, curios)

  • Fantasy & mythology

  • Makeup artistry & skincare routines

  • Candles, incense & scent exploration

  • Fashion with a weird, eclectic edge

Spirituality & Aesthetics

  • Eclectic Wicca & goddess symbolism

  • Rituals, habits & seasonal traditions

  • The moon, the universe & nature

  • Dragons, pentacles, pearls

  • Essential oils (lavender, lemon, sandalwood, amber, florals)

Media, Tech & Online Life

  • Audiobooks & biographies

  • Spotify discovery rabbit holes

  • Livestreams, Twitch chat & online communities

  • Gaming (Pokémon, Nintendo handhelds)

  • iPhones & digital life curation

  • Maintaining an online persona (whatever that means today)

Lifestyle & Values

  • Frugal, minimalist & zero-waste ideals

  • Conscious consumption & not wasting resources

  • Wearing things out fully before replacing them

  • Grocery shopping & cooking for yourself

  • Hygiene, beauty & self-maintenance as ritual

  • A touch of hoarding paired with chronic losing-things energy

Food & Drink Preferences

  • Chocolate, white bread & comfort foods

  • Being a foodie (yes, pineapple on pizza)

  • Iced tea in summer, light pear cider

  • No coffee addiction

  • Former habits left behind (no smoking, no weekly Pepsi Max)

Movement & Physical Activities

  • Walking & outdoor wandering

  • Stationary cycling, dumbbells

  • Boxing, badminton & floorball

Music & Culture

  • Country radio & UK Top 40

  • Vogue & fashion media

  • Christmas with family & long-held traditions

Places, People & Soft Attachments

  • South West England

  • Travel & glamorous trips abroad

  • West Highland terriers

  • Flowers & watering plants

  • Adventure, curiosity & change

PLUS
  • A strong interest in science—especially space, biology, psychology, and the quiet joy of understanding how things work.

Me? A wanna has-been

c'est fou, vraiment
 Trying this routine so hard. Tougher when words actually have meanings!! Anyways, like... I got up, didn't get any sleep, mainly two hours of laying down chill okay just thinking deep. Then I did get up. Not sure about the order of things. I took my meds after a toilet break and mouthwash. Then I started putting things together, taking all the vitamins, making a coffee. Weighed myself and I'm a whale officially like not far from the fattiest I've ever been, sus. I did make my bed half-way kind of. It's a start. Get dust off the duvet from being on the floor. Just small things, like putting on a necklace. Rewatering my aroma lamp. I was shopping for hours online for a thing I saw on facebook. Jelly wax melts. Spriz of water on my flowers... yes my rose has bloomed once... No idea how bad things must be to push up a rosebud in the middle of winter, babes. Some sexy hydration boss level down my neck and midsection. The jewelry I have on, likes warmth and moisture though as its a real pearl in that dragon cage I once bought. Then I saw them in a cheap Danish china-shop for like three euros those dragon cage jewels with fake-pearls in them. There's always a cheap version of my trademark items. A wrist watch in Lidl. That sorta thing. Apparently my needs are universal wants. Never mind that. I... Have to be somewhere noon. Might take a ride there, it's freezing cold. I have all the time still. This is why you start 7am team no sleep.

torstai 29. tammikuuta 2026

Kirjoitin niin silmittömästi etten näe tekstiä enää

Söin pitsaa, join sokeritonta limsaa. 11,4e. Katsonut Supernaturalia ja pelannut Paliaa. Nyt kuunnella äänikirjaa taas. En ole vienyt roskia tai tiskannut. Jotain sukkia heittelin pesukoneeseen jotain tehdäkseni. 1½ palaa pitsaa jäljellä. Taisin mennä myöhään nukkumaan. Katsoin yhteen Palia streemiä. Olin mukana jahtaamassa muutamaa ogopuu liskoa Elderwoodsissa. Sain tänään viimeisen päivänvarjo reseptin ja viikkotehtävät loppuun. Kylän ilmoitustaulun tehtävät. Kaikkea ei ole joka päivä pakko graindata tai tehdä, mutta kaipa niistä on jotain iloa. Käytin peliin rahaakin. Ostin kosmetiikkaa peliin. n.16e Tässä siis erilaisen postilaatikon sekä sen vieressä olevan arkun johon heittää myytäviä juttuja. Laitoin tonttini arvosteltavaksi. Kaikki on jotenkin helpompaa nykyään kuin aluksi? Tuossa huomaavinaan kun kuuntelee enkuksi kaikkea että toi on oikeesti joillekin ainoa kieli mitä ne puhuu hehe... Ei vaan, en mä oikein puhelias itsekään ole. Ei ole ketään jolle jutella. Naapurin koirat kun vien roskia, ja jos tänne soittaa joku, että pepsi max on loppu. Hih. En ole kuullut koko vuonna yhtään kenestäkään mun suvun tyypeistä. Mietin että ehkä ne toisi mulle ystävänpäivänä taas jotain pullaa mutta en ole niin varma. En ole tarvinnut nyt mitään kun sain tän rannekellon ja Stanley vesipullon jouluna. Enhän mä voinut sille mitään että tulin kipeäksi.
Huomenna olisi taas pakkolääkitys. Pitäisi jaksaa mennä sinne. Ei kukaan ansaitse mistään sellaista. Ei voi tehdä mitään niin kamalaa. Menettää ihmisoikeudet. Se on niin väärin kun on lääkevastainen ja hoitovastainen, ym sairaudentunnoton. Joka päivähän se on mielessä. Tämän blogin 2013 taisin aloittaa jotta voisin joka päivä kunnes kuolen, valittaa mulle tehdyistä vääryyksistä kai. Siinähän menee elämä muiden kukkaroihin. Joilla on lukupäät ja patologinen halu valehdella pilaten muiden elämät, saada kiksit voimankäytöstä paperilla kliinisiä subjektiivisia valheitaan toisesta. Olin viaton parikymppinen jonka ainoa sairaus oli akne. Olin fyysisesti muuten kunnossa mutta meni ääni kun piti selittää sossuille, hoitsuille ja lääkäreille mun nettitekstejä. Se teki minusta vaisun etten pystynyt enempää puolustaa itseäni. Olen edelleen sama, paitsi että lääkkeet on tuhonnut psyykeni. Tehneet zombin, mennyt jäsenistä joustavuus ja jättänyt tilalle jäykkyyden. En saanut ikinä luottaa omaan aivotoimintaani. Se oli siltä lääkäriltä väärin. Laittaa mut johonkin kuntoutuspaikkaan hullujen joukkoon paraatipaikalle, talonhoitajattaren sulaksi hattuun.
Mitä mulla on sitten nyt? Paljon kaikkea roskaa. Kellastuneita kirjansivuja. Läikät lakanoissa valkaisuaineista. 2. tyypin diabetes ainakin. Edelleen viiskyt kiloa liikaa elopainoa mahan ympärillä, "obeesia". Lätty lätisisi jos näkisin sen joka on ostanut mulle tän diagnoosin. Tilannut sen. Ehkä ne läheiset ei senkään vuoksi soita eikä tupsahda kylään koskaan. Täällä on kyllä sotkuista. Käyneeet ehkä kerran täällä kuntoutuskodin henkilökunnan kanssa. Muistan sen, koska erään mustaan sukkaan tarttui pala teippiä. Vannoneet rakastavansa minua vaikka olin itsetuhoinen unilääkkeiden kanssa. Näistä asioista on aina vain kauemmin, kulunut aikaa niistä. Eikö saa olla katkera. Minäkin olen syntynyt aikaan jolloin oli lamaa, eikä vain 2008. Tai no synnyin 2008 uudestaan skitsoreenikkona eli kuolin. Mun elämän parhaaseen aikaan. Tuhottiin kaikki nuoruus. Olin yrittänyt elää normaalisti. Toki mä pelkäsin miehiä, mua kiusattiin silloisilla netin alustoilla. Turvallisuudentunne oli lähtenyt hampaiden mukana, kun tätin nyrkit kohtasi mun suun. Hieman vihloi usean vuoden. Olisin varmaan noussut ylös siitä, jos ei olisi lannistettu. Mä olin fiksu. Älykkäämpi kuin useimmat ikäiseni koska lukenut Tieteen Kuvalehteä koko lapsuuden. Ennen äidinkielen yo koetta yönä luin vuoden lehdet sitä kun olin poissa. Tai luin suomi-ruotsi-suomi sanakirjan DEFGJ jonnekin pitkälle just edellisenä yönä ennen tärkeää koetta... en varmaan halunnut edes päästä läpi haha. En mä halunnut ajokorttiakaan. Enkä halunnut käyttää silmälaseja. Pelkäsin lihomista. Halusin kuitenkin kapinoida. Mutta että olisin psykoottisesti vetäytynyt itseeni? Olisin kokenut jotain muuta mitä muut aisteillaan. Vihapuheita heiltä. Niiden satuja joiden kanssa ironisesti ehkä olin sitä mieltä, etten halua puhua niistä. En mä tiennyt edes mikä on skitsofrenia. Tiedän että äidinäiti lähetti jotain OMITUISIA KIRJEITÄ jostain hoitokodista tms. eli sillä oli mielenterveys vähän hajalla jos kutsui sitä scepsikseksi ja tanssisairaudeksi. Negatiiviset oireet, teidän perseessänne. Lääkkeiden vaikutukset on todellisia ja rajoittaneet mun elämistä paljon fyysisesti huomannut sivuvaikutukset. Huonontaneet elämänlaatua. Lyhentäneet elämäni ajan odotetta. Toista lääkettä toiseen lääkkeeseen. Potilaita ei kannata parantaa.
Mutta joo. Tällaista päivittäin. 2013 vuodesta saakka tätä blogia. KEEP TELLING THE TRUTH. Tässä äänikirjassa on menossa just jokin paljastus, kuka teki mitäkin että siis toi etsivä sai selville kaiken. Tykkään näistä JK Rowlingin Galbraith etsivä stooreista, ja tää lienee kahdeksas minkä kohta kuunnellut... harmillista että itse ihminen on sellainen transfobinen kiihkoilija. En minäkään ole diagnoosini. Mulle on vain tungettu sellainen... "merkityselämyksiä suomalaisen bändin lyriikoista" jne lääkäreiden omat suunnitelmat mun syrjäyttämiselle.
Suomi haisee. Oksentaisin jos se ei olisi psykoottinen merkki siitä etten halua vetää kurkusta alas lääkkeitä. Ei vaan, mahani ei kestä buranaa edes. Kaikki traumat vaan siitä miten mua ollaan hassuteltu ja yritetty parantaa, auttaa vaikka osaisin itse sen ehkä parhaiten. Jos tarvisi. Mutta ei. En saa luottaa omaan psyykeen. Sen takia psykologia ei ole tiede. Psykiatria on vallan väärinkäyttöä. Perustuu systemaattiseen lääketeollisuuden miljardivoittoihin. Valkoisiin takkeihin ja ambulanssi reissuihin. "Ei me annettaisi sulle sellaista määrää lääkkeitä." Että voisin edes tappaa itseni. Hulvattoman kamalaa, ironisen väärin.
Mutta tämä on vain jotain mitä heiluttaa niiden naaman edessä. Päätyä suljetulle. Siellä ei ole todisteita mistään, ne vaan tuhotaan ja peitellään. Samoin ICE toimii Amerikassa, politiikan johtajatasolla puolustellaan selkeitä murhia. Miljardöörit puolustaa miljardöörejä. Hoitajat hoitsuja ja lääkärit lääkäreitä. Hyväveli toimintaa, varainsiirtoa.
Olen uhri. Systeemin jossa ei ole marttyyreitä, pelkkiä määrääjiä ja asiakkaita tietojärjestelmien ydinjätteissä. PLAYED. wtf? Kauhea juonihängeri... onneksi kolme kappaletta vielä jäljellä. Ettei marijuanaa polttava Jeesus jää vikoiksi asioiksi mitä kuulen, ja mitä toi etsivä näkee. Onneksi en ole uskonnollinen koska usein ne joita on väitetty psykoottisiksi ym mt potilaiksi, usein kääntyy uskon asioihin siihen miten antaa anteeksi sen miten heitä on kohdeltu epäinhimillisesti.
Siksi mä varmaan raiskaan itseäni about kerran viikossa enkä edes viitti enää pornoa katella... On mulla tuntemuksia, mä vaan päätän ettei mua kiinnosta. Lääkkeeni aripipratsoli on parempi kuin se edellinen risperidoni... mutta sekin saattaa tehdä näyttää hullulta, jos tulee pakkoliikkeitä, tai äkkikuolema.

keskiviikko 28. tammikuuta 2026

Kirjoitusterapiaa

Tänään oli ihan ahkerahko päivä... sain asialistalta pois pari juttua. Kävin varastossa. Tiskattua tuli pitkään. Vaihdoin petivaatteet. Kuuntelin äänikirjaa ja katselin ohjelmaa loppuun ja alusta aloitin jotain mikä voisi kiinnostaa minua viihdettä fantasiaa. Järjestelin ravintolisät. Keitin riisiä ja intialaiset mauste kastikkeen tuoksu leijaili.
Mitäkö teen? No mun piti avata macbook ja alkaa bloggaa taas jotain turhia. Siitä mitään tullut. Johto ei ole seinässä mutta minä kulutan virtaa. Hamsterinpyörää pyörimässä ei ollut enää hamsteria. Kaksi uutta kirjaa aloin kuunnella: Tyttö sinä olet keski-ikäinen sekä Half his age. Vulgaaria juttua. Iän perusteella syrjimistä ja köyrimistä.


Empatiataulu on toisaalta oikeassa siinä, että valkoisella hetero miehellä on liikaa valtaa sekä empatiakyvyttömyyttä. Kävele käsi kädessä sellaisen kanssa. Että oikein veronmaksaja. Kapitalistisessa maailmassa joko hyödynnät muita tai hyödyt muista.

tiistai 27. tammikuuta 2026

kun olen poissa niin ei nähdä enää K21

 Tällainen päivä sitten tänään. Piti käynnistää uudestaan macbook, kun tämä bugitti täysiä. Melkein hajotin nyrkeillä koko saastan. Mun piti lähteä nörttityttöjen kirjamiittiin. Tein kaalikeittoa. Nukuin pitkään. Poistin badoon. Ei ollut mun ongelma. Edes nimeään ei saa kirjoittaa, kun pitäisi kertoa itsestään, vaan olet muka epäaito. En todellakaan ujostele, vaan minua varmaan taas raportoitiin. Miehet ei ansaitse pillua. Ja pitäisi vaan kiltisti ottaa suihin kaikilta. Haistakaa paska. Mä en ole mikään huora. Enkä anna ilmaiseksi. Jos ei ole varaa, niin älä ota yhteyttä. Huijataan niin usein joten kukaan ei ansaitse multa yhtään mitään. Mä en edes nykyään katso pornoa. Eli en taatusti masturboi. Joo mulla on alapääkuvia, lähinnä koska niitä patteja tulee stressistä alapäähän. Selfieitä pitää ottaa ja tarkistaa onko päässä hilsettä. Miehistä on pelkkää stressiä ja vaivaa. En kestä. Olisi helpompaa ilman 110%. Mä joskus pelkäsin että kun pääsisin asuu Tampereelle, että harrastaisin liikaa seksisuhteita... Olen ollut kerran osastolla sen vuoksi kun tapailin miehiä. On siitä se 20 vuotta melkein. Kokemusta noista mätäpaiseista ja mätämunista. Vituttaa kaikki. Juoksisin pakoon jos voisin yhä kirjaimellisesti juosta. fuuuccckkk

Ketään ei kiinnosta mun kiinnostuksenkohteet tai mielipiteet. Aika homo saa olla jos muistaa minusta ainuttakaan yksityiskohtaa. Tekisi mieli olla se pyhimys joka irrotti silmänsä kun mies kehui niitä. Vihaan kaikenlaista seksuaalista huomiota. Ei edes flirttailua, vaan suoria ehdotuksia. Mä en halua komeita hyväkuntoisia enkä lihaviakaan miehiä panna. Ei. Mun vagina puhdistaa itse itsensä ja pysyy freessinä. Sitä ei nuolla. Jos mä nyt voin vastaanottaa rajua suihinottoa, niin sekin riippuu siitä vituttaako se mies mua eli pitääkö se koko ajan päästä kiinni ym muuta ärsyttävää. Mä en ole munanlutkuttaja. En halua aitoa tilalle kuten jokainen vitsailee. En ole enää alastonsuomessa tai muussakaan tinderissä. En halua tulla raiskatuksi, hyväksikäytetyksi. Heti jos annan toivolle vähääkään periksi, niin saan taas pettyä.

maanantai 26. tammikuuta 2026

Spores

 Feeling old like moldy bread. Nobody wanted me. I wanted a dozen kids in 2008. Instead I got schizophrenic papers.

Fuck Trump. I don’t look up to fascist tyranny leaders. Fuck their immigration policies killing good hardworking innocent people. Worst is backing up the killers on a leadership level. President just a thug who didn’t learn anything from his bankruptcies and shits the last president’s sheets. He didn’t want to be the president but made a billion dollars as president.

I watched a documentary about USA. It explained why incels would look up to an authoritative figure. Americans are conservative no matter what. Sex is taboo in Finland too. Somehow Finns are insane? Yeah any Finn boy that’s had compulsory military training would beat up a yankee dude in snow.

God isn’t great. Nietzsche would agree. I will not bless any land borders. Humans have been killing each other for resources since the ice age.

West-European. Wtf? Russia isn’t East-Europe. I don’t know. Might cancel watching any Eurovision this year because they letting Israel participate. Boycott, ignored, in the bin. Sorry gays, I have no idea why you fuck anyway?

Land of the free. Nationalists and the blind will to follow masters. If you read fox news, I’m not listening a word you say about getting your news from different sources.

I’m not maga. Make your healthcare and education free first. Fight for paid vacation and parental leave. The way you treat the weakest in society shows what you are. 

The weakest don’t need empathy like the white male. They do more though. When you’re already in a position of privilege, you do not give a fuck about earth or your mother/whores… you just want them to hurt. Why? It’s a shame of their own sexuality. Might as well wear burkas

Heteronormative Christian majority are patriarchal misogynistic capitalist colonialists hypocrites  

But I’ve used my big words for the day. Found myself think. 🤔 

sunnuntai 25. tammikuuta 2026

Tosi järkevästi hoidettu (vain vaihdettu viimeisin lääke joka oli kolesterolilääke)

 Minulla on usean vuoden ajan ollut alaselkäkipuja, ja viimeiset pari vuotta rasituksessa pahenevaa oireilua. Kun kävelen tai seison noin 20–30 minuuttia, jalkapohjat ja pakarat alkavat puutua ja tulee kipua, ja joudun istumaan. Oire helpottaa istuessa tai eteenpäin kumartuessa. Tämä rajoittaa merkittävästi kävelyä ja arkea. Epäilen hermoperäistä syytä ja toivon lannerangan tarkempaa arviota, mielellään MRI-kuvausta ja fysiatrin arviota.

  • “Oireet eivät ole jatkuvia vaan rasitussidonnaisia.”
  • “En pysty kävelemään pidempiä matkoja ilman taukoja.”
  • “Minulla on aiemmin ollut hyvä peruskunto, mutta tämä ei tunnu lihas- tai kunto-ongelmalta.”
 Otin yhteyttä manuaaliterapia kursseja FIMT hyvinvointikeskukseen joskus ennen joulua. Se on ihan naapurissa ja ajattelin voisiko minusta olla heidän koulutuksiin edustaa potilaan roolia lol.
Tänään sain puhelinnumeron. Voisin kysellä aikoja. Olen varsin skeptinen lähinnä kaikesta kuten minua lannistaneet terveydenhuollon edustajatkin.

Ennen kun mulla oli rasitusta mulle tuli sellaisia deja vu oloja joiden aikana tuli huono olo... nyt se on fyysistä alaraaja oireilua :/

lauantai 24. tammikuuta 2026

Ota mikä kortti vain, mikä vain... mutta älä sitä korttia

friendship day cards in Finnish
 Askartelin klo 11-15 välissä viisi korttia. Kortteja oli neljäkymmentä yhteensä. Oliko kortinystäviä edes kuutta, 6? Jonkun kellarin kerhohuoneessa. Mulla oli sinne kilometrin kävelymatka hieman ylämäkeä. Penkkejä oli matkan varrella kolme joista käytin kahta, sekä oman ulko-oven edessä vielä yhtä vaikka meinasi tulla jo housuun kun kävelin takaisin kilometrin. Oli niin kova vessahätä- kun joi kahvimukin kahvia sekä 2,5 kahvimukia haasta vettä. Kävin jälkeenpäin kotona suihkussakin. Ulkona olin takki auki ja silti hihat hikoili ja pää hikoili... Alan vasta palautua.

Toisaalta en saanut kauheasti kehuja. Paperintuhlaaminen mainittu. Opettelin aluksi stanssauksen ja sitten kohokuviointia. Sain käyttää mustetyynyjä ja yhtä kumileimasinta. Vielä puuttuu monia tekniikoita varmaan. Liimapuikko heilui, vähän käytin omaa washi teippiä. Jotain leikkuroin käsivempaimin ja saksin. Kirjoitin kortteihin jotain missä se on tehty ja ryhmän nimen. En ole ylpeä käsialastani ja "värssyt" oli netistä. Niillä oli materiaaleja lahjoitettu joo. En tiedä olisiko inspannut sen enempää vaikka olisin vienyt omat pahvit. Ei ole kuin muutama korttipohja. Yritin tehdä pinkkiä ystävänpäivä aiheisia siellä. Valitsin itse stanssit ja suurimman osan kuvia. Sellaisia ne pitää ollakin, sanottiin ja kosketetiin  korttia missä oli puput.

Viime yönä luin tarot korteista 12 kortin 12 kuukauden luennan. Tekoäly näki niissä oikein tarinan kaaren. Sanotaanko että alkuvuosi on hankalaa paikoillaan polkemista. Olen kypsä, sitten kesä on iloinen johon puuttuu kohtalo. Syksyllä korjataan tulokset ja päättyy kai jonkin totuuden löytämiseen.

Ensi kuukausi oli kuolema kortti ylösalaisin joten siellä on selkeästi jotain tunnelukkoja. Selkeästi. Ystävänpäivä on ensi kuussa.

perjantai 23. tammikuuta 2026

Huhuu? Huhuilee pöllö trendeissä. Who?who? Whowho?

 Tein eilen sitten sen paimenpiiraan. Söin kaikki. Maha oli hetken kipeä. Onneksi pääsin ostoksille hieman sulattelee. Sain uuden takin. Se on tuollainen vaaleanvihreä mutta aktiivikäyttöön 52+ kokoinen lämmin teltta kyllä. Mulla on hädintuskin vihreitä vaatteita mitään ihan omista valinnoista johtuen. Aamupala eilen oli jäätelöä mutta ei se ollut jymy hyvää vaikka oli niiden suosituin maku. Mulla oli nälkä en mä sitä muuten oisi syönytkään.

    Varmaan diabeetus yhtään tykännyt mun syömisistä. Kaksi isoa ateriaa. Ehkä välissä jokin voileipä. Tänään en ole syönyt vielä mitään. Vettä join vähän pestyäni hampaat ja otettuani lääkkeet.

jo yli 600 tasolla
Pelasin eilen illalla monta tuntia switchillä Paliaa yhdessä muiden striimaajien kanssa. Mulla taitaa olla useampi lgbtia+ kaveri twitchissä briteistä mun ikäisiä suunnilleen. Harmi kun en voi striimata kokopäiväisesti, koska jos siinä olisi se nappula että mun kanavan pystyy tilaa niin luoja ties mitä Kela taas aattelisi. Rahareikiä nämä mun nettiharrastukset on. Parempia silti kuin uhkapelit.

Lunta leijailee. Olen jo katunut sängystä ylös nousemista. Piti etsiä lamppuja vaihtaa kattolamppuun mutta en sitten Prismasta ostanutkaan niitä kun ne näytti pienemmiltä. Jälkikäteen ajateltuna ne olisi varmaan kyllä sopinut, ne oli vaan uudempia ledejä. Mitään hajua koska nuo on hankittu kattoon. Eikä ole tikkaita. En voi turvallisesti vaihtaa lamppuja. Jos vaihdan yhden vaan niin meneekö siinä koko talvi minulta?

sopii blogin estetiikkaan tää lamppu

Tilasin myös kotiinkuljetuksella juttuja joiden pitäisi tulla muutaman tunnin päästä. Lisää porkkanoita. Lisää lisävalmisteita. Maisteluun makeita juttuja.

Tiskiä vyöryy yli tiskialtaista ja pyykkiä pitäisi pestä. Ruokajutuissa on ylitarjontaa, en tiedä mitä söisin ensin. Ehkä pitäisi aamupuuro tehdä jos ei olisi jo lounasaika menossa ohi. Ei haluaisi skippailla ruoka-aikoja nukkumalla. Laillisista syistä en voi ohjeistaa moiseen älyttömyyteen hehe

Postitin eilen kirjekaverille kirjeen. Piti soittaa ystävälle. Kertoa että asumistukeani jatkettiin ookoo. Kysellä kipeän koiran perään. Pitäisi askarrella, lukea, pelata. Kotihommia. Kaikkea laiskuuttani, ehkä viedä roskat vähintään ja juosta lenkillä. En varmaan pysty juoksemaan mutta tajuan kyllä liikunnan hyvät puolet. Jos mua ei vain olisi latistettu niin hirveästi lääkärien ja hoitajien puolesta ja epäilty miten paljon liikuntaa harrastin silloin normaalipainon ylärajoilla bmi25 ja vaatekoko xs.

Heitin kaapista niskaan jonkun kesämekon ja uudet bermudasortsit jalkaan. En palele eikä enää patterit lotise. Koputan puuta että kaikki olisi hyvin eikä tule mitään odottamatonta. Minä olin vähän odottamaton kun menin syntymään mutta that's not the point. Pitäisi olla jokin terävä pointti mutta ei tällaisessa päivittäisessä pseudoseksuaalisessa roskassa ole. Paino sanalla päivittäinen.


Muoks. Nyt on lamput. Äippä tuli tikkaiden kanssa ja sai lamput kattoon. Itse otin vain monta vuotta haalistuneet vappuserpentiinit irti kuvun ympäriltä.  Oli se puhelu ja tuli ostokset. Katsoin vähän Ehtoolehtoa. Siinä oli samat nuorisosanat Amazing Racea ja kaksneljäseittemät mitä omasta suusta voisi tulla. Aloin epäillä kuulostanko liian vähän tamperelaiselta. Enhän mä ole osannut morottaakaan ikinä. 

torstai 22. tammikuuta 2026

I could blog… zzzz.

I’ve been up designing the blog again, and honestly, today just hasn’t been my day. It hit me that it’s only about a half-hour journey from here to almost anywhere around Tampere, which somehow made everything feel smaller and heavier at the same time. I was waiting for my benefits to come through after midnight, and of course there’s a complication. My housing benefit is being reconsidered because of a single payment I invoiced for an ad on my blog. The usual nonsense. It feels like they’re always trying to find a reason not to pay. Kela does it, but really it’s the politicians behind it all. Sometimes it feels like nothing is worth trying at all.
I was going to make a cottage pie, but instead I’ve ended up snacking—carrots and veggies with hummus, which I’ve actually grown to enjoy. I keep meaning to try Biscoff spread because I’ve somehow never had it. Someone also recommended an Ayurveda thing for stress, even though I already take more supplements than I can keep track of. Still, maybe. I never mean to write essays like this. I haven’t even written most of this on the blog yet. I think I’ve been growing out of certain things, or maybe just growing tired. I went to a book meet in a museum café recently, but I didn’t take any books home. Lately I watch a lot of Twitch instead. Last year I played around 500 hours of Palia on the Switch—probably too much, if I’m being honest. Too serious about it. Maybe.

There’s no need to comment or read or react to any of this. I’m just aware that I must be missing a huge chunk of how busy everyone else’s lives are.

xx

keskiviikko 21. tammikuuta 2026

Who is the gayest of them all

 Today was a bit more upbeat. I might have been even awake 12 hours. Gaming, shopping, reading. I'm going to a bookcrossing meeting tomorrow with a few books.
I was listening to an audiobook, music and neighbours arguing. I finished one physical book and a magazine. I played Palia and Elvenar and Pokemon Go. I ordered some groceries for Friday. I bought a gig ticket for April. Last night I ordered two books. A San Francisco guidebook and Enshittification by Cory Doctorow.
No idea what I've eaten today. Started with some chocolate paste, I microwaved popcorn. A few cigarettes. Maybe a coffee with milk.
I've already done my evening chores except for brushing teeth. A facewash, toner, moisturizer and serum. Less tiktok, less badoo, less kik, less facebook and less instagram, no youtube. Just twitch and spotify. *looks at the upper right corner a notification where Steam says the streamer has logged into the game*
I'll be notified of me going to sleep next. Hopefully I don't stay in bed until noon again, but I can't promise anything. Sold my ancient hp laptop. 

maanantai 19. tammikuuta 2026

Ihan on paska olla kiitos ahdistuksesta

Nukuin taas mun Prinsessa Ruusunen -dieettiä. Kaveri soitti, kuulostin masentuneelta. Mun piti kirjoittaa lappu, että käy Kelassa. Menin vessaan ja nostin postit ylös eteisen lattialta. Luin tilaamani sarjakuvateoksen. Se oli toisaalta nostalginen mutta mun nuoruudessani, en jahdannut poikia. Pakoon juoksin korkeintaan. Varmaan sieltä jäänyt etten vilkuile hyvännäköisiä ihmisiä muutenkaan. Ällöttää nähdä jonkun kuopalla oleva napansa alus. Vittuun vatsalihaksenne. Sitten maksoin ja peruutin tilaamani Tieteen Kuvalehdet. Pitäisi tulla 8 lehteä. Pari sivua vilkuilin. Join viimeisen proteiinijuoman. Täällä vähän leijailee vielä paistettu kana, mutta hyvin vähän koska mulla on ilmanpuhdistin. Mulla ei ole nyt koko talvena ollut patteja reisien välissä, mutta jokin on hangannut sinne lievästi kipeän hs patin. Sen vuoksi pukeutunut väljään mekkoon, telttaan.

Täytyy oikeasti parin viikon sisällä ehkä käydä Kelassa. Vaikea uskoa että olet ollut 18 vuotta eläkkeellä ja sitten laskutat yhden mainoksen rakkaaseen blogiin niin yhtäkkiä sosiaaliturva lähtisi. Sinne sitten mamujen taakse kuikuilemaan palvelua. Ilmeisesti eläkkeellä ei saa ansaita mitään, vaikka uskotellaankin, että saisi ansaita jotain satoja euroja vuodessa nolla veroprosentilla. Kaikki lähtee asumistuesta minkä ansaitset eli toisin sanoen Kela varastaa mitä teet. Anna armias jos puoliso laskuttaisi työstään. Varmaan koko sana lasku, on heillä boikotissa ja ruma sana.

Ahdistaa olla edes masentunut. Joku soitti Tanskasta. En vastannut. En mä omista Grönlantia.

Ehkä vavahdun tästä talviunesta taas joskus. En voi valehdella että joskus vielä arvostaisin miehiäkään. Sehän riippuu ihan heistä.

West is East

 It’s very tiring to be on social media. Every third video is political. I can’t scroll instagram anymore. About those yankee faschists and his plans for world dominion. 

I just lazily lie down. I don’t feel too good. Apparently 18 years ago I joined livejournal. A psychiatrist read my texts I only intended for myself and her opinion was to talk all kinds of crazy shit with me about herself or hate speech about me. It was a shock how the system can be used against a person. I’d go to a mental ward right now to prove I’m not an entrepreneur because they threatened to pull my housing benefit for selling one ad to here.

It’s all fucked up because nothing encourages people to work. Meanwhile there’s no security blanket over in usa for anyone. How can we align ourselves with a workaholic society that bullies its people. Trump or Putin is the same thing. You stop caring about propaganda it wears you down and you don’t care. Dystopian future where we don’t have water because of data centers isn’t far away  

🤷‍♀️ facebook peaked in 2011. 

I fried some chicken for breakfast and lunch with mashed potato. Tried to book an appointment with social security institution but I doubt they’ll have any even in the coming two weeks. My rascist friend said all the non-natives are put first. I didn’t answer a call last night. Wasn’t feeling good. Maybe blood sugar low or slept too much. Viscious, rotten cycle to just sleeping and dreaming. Even snoozing is more fun than anything. I don’t mean to remember my dreams either. You can’t buy happiness but you can sleep, and it’s kinda the same. 

lauantai 17. tammikuuta 2026

Silpputerroria taasen, ei mitään saa harrastaa

Vaihdoin 11 (ATC)korttia ja askartelin kaksi uutta. Piirsin vähän mutta en oikein enää, keksinyt mitään järkevää käsinpiirrettyä niin poistuin, tunti sitten eli joskus viiden maissa. Olin ajoissa noin puoli tuntia ja se alkoi kahdelta. Sain 50snt alennusta peliajasta kun olin eläkeläinen. Ostin nachot ja cokiksen. Salsa oli mun puseron värinen.

flickr
Joskus 2016 piirsin yli satakin taidekeräilykorttia ja niiltä ajoilta on vaihdettuja melkein 80 tallessa. Muiden kortteja siis, samassa kansiossa. En ole niin tuottelias ollut hetkeen. Hitto, pikkuveljenkin piirtämä kortti on tallessa ja hän on opiskellut jo korkeakoulussa. Kerroin kaikille miten pelottelin veljiä kummituksilla. Kun korttikin oli halloween teemainen. No, myönnetään että isosisko oli vähän tymä. Tyhmä kun sellaista pelotteli: mutta ainakin olin mukana.
vaihdokit 11kpl

Vierustoverin mummelin kortti jonka näin ensimmäisenä, muistutti minua eräästä salarakkaasta. Aika randomisti toisaalta valitsin. Uusia aiheita ehkä jotka jostain syystä sopisi mulle mutten ole kerennyt keksimään tehdäkään.

17.1.26 taiteilut miitissä
Sieltä saatiin askartelujuttuja matskuja pieni paperipussillinen. Mä sähläsin kaikenlaista itekseen. Sain kutsun askarteluun kortteja tekemään vapaaehtoispohjalta. Oletan että tavallisia käsintehtyjä onnittelukortteja. Täytyy myöntää ettei mun tekeleet ole niin hienoja olleet käsityökeskuksien ja muiden keppihevospajojen joulukortti hipoissa.

flickr
syy? Toki sitä löytää kaikkia hienoja tekstejä mitä liimata päälle– mutta mulle ei riitä että tekee taustan ja siihen jonkin pääelementin. Mä haluan piirtää ja värittää ja repiä ja liimata ja maalata. En halua tehdä tekoälyjuttuja. Pitää olla mun tyylistä. Jotain lapsellisen irvokasta ja rohkeaa, ei silleen whimsical, mutta sarjakuvamaisen keskeneräisen... minua. Niin, olen piirtänyt supersankareita ja sarjakuvahahmoja, mutta pidän myös pokemoneista. Vaikea keksiä mitään siis. 

flickr
En ole stanssannut. Toki olen tehnyt taustoja marmori kuvioinneilla kynsilakoista. Mehiläisvaha juttuja jossain pajalla. Vesivärityksiä. Piirrän yleensä tulostuspaperille jotain minkä leikkaan irti ja maalaan. En löytänyt tähän hätään vesivärejä mukaan ja vesiväripapereita. Vähän turhan paljon mallista olen ehkä tehnyt. Vapaalla kädellä. Voin piirtää mitä vaan, kunhan se nyt ei täysin tule mun omasta päästä. Muodot ja ääriviivat ja värit joskus vähän haaleiksi ehkä jää. Sekin on osa tyyliäni. Ehkä flickr olisi tallessa jotain vanhoja kuvia taiteiluista. Tosin kamalasti selitän nyt.

Nimiä jäikö mieleen. Naamoja. En tiedä olinko nuorin. Puhuivat askartelu miittingeistä joista en ole ollut kuullutkaan. Tosin ei ole autoa, en pääsisikään minne sattuu. Mun mielenterveys jutut ei ole sellaisia, että sopisin jotenkin yhteiskuntaan. Olen se palapelin ylimääräinen osa.

Kelasta tuli postia kun olin siellä. Tulorekisterissä kummitteli viime vuodelta jokin pienehkö summa minkä olin ottanut vastaan mainoksesta blogissa. Ei se minusta kevytyrittäjää tee. Vaikka olisin miten entrepreneur henkinen... että menisi niinkun eläkeläisen asumistuki siihen, että alle viiskymppiä saanut viime heinäkuussa laskutettua ukko.fi kautta. Voi jeesus kun on pientä näpräämistä, niilläkin. Sitä paitsi eläkkeellä pitäisi saada ansaita 0% veroprosentilla muutaman sadan ja silti on tyyliin poliisit vastassa jos mä teen yhden narikkavuoron kesässä.

perjantai 16. tammikuuta 2026

Et kusisi mun päälle vaikka olisin tulessa- kaltainen kolmen metrin tanko

 Heräsin aamulla 10 maissa. Tein aamuhommat, vedin viimeisen tupakin mitä olin pumminut jotain ja eilen illalla mennyt päähänkin vähän huojuin. Totesin miten paskaa se on, se rööki. Taisin syödä omenen ja mennä uudestaa nukkumaan. Kolmelta nousin ylös. Pawshakessa oli tullut kysely koiranhoidosta. Labbiksia Armonkalliolla. Senkun vaan menisi tutustuu. Huomenna mulla on kuitenkin se atc korttien live miitti vaihto Tavernassa useamman tunnin. Pitäisi tunkea askartelujutut laukkuun ja käydä siellä. Keskiviikkona joka siinä varauksessa oli, menisi bookcrossing kirjamiittiä jossain museokahvilassa. Sitten kuun lopulla on taas nörttityttöjen miitti.

Ai niin voisi ottaa pyykit koneesta. Olen katsonut Netflixiä lähinnä. Sen vastapainoksi jalat seinää vasten ylös. Yhden tyypin piti tulla ostaa mun vanha läppäri kympillä, eikä sitten tulekaan. Mä voisin kirjoitella parille kirjekaverille kirjeitä. Osallistua twitchissä jonkun Palia pelaajan ötökkämetsästyksiin joukossa. Mun ötökän metsästys taito on jo yli 300. Saisi edes jonkun plushien. Niitä keräillään kun ne on harvinaisempia. Multa puuttuu ehkä se uusin ötökkä ja pikkusipuli, sekä pari kitsuuta.

Mutta en tiedä. Tuntuu että vain nukuttaisi. Unettaisi. Katselisin silmäluomien takana tyhjyyttä. Omien ajatuksien kanssa olisi. Helpompaa selkeästi kuin pukea tuonne ulos. Mä tein lumihommat pikkulapiolla parvekkeella. Ei se lumi mitään. Se hemmetin hikoilu kun laitan liikaa tai sitten liian vähän vaatteita ja palelen tai molempia. Joskus kyllä ollut ihan mukavakin käydä jossain, ei ole jalat alkaneet krampata tai otsa valua hikeä ja näytä kuin olisin nähnyt aaveen ja punastunut siitä.

torstai 15. tammikuuta 2026

Näin alkaisi elämäntarinani

 Koin unessa herätyksen. Näin unta kouluajoilta kun olin erakko eikä minua laskettu mukaan, tai kun räpiköin sotilaallisesti lukiotodistuksen maaliin. 

Tajusin sen täysin vasta nyt, että diagnoosini on 100% väärä (ennen ajattelin sen olevan ehkä 96% valheita). En ajattele elämäni alkaneen siitä, kun äitini ja isäni erosivat, kun olin yksivuotias. He eivät edes olleet yhdessä. Ajattelen sen alkaneen siitä, kun äiti tapasi isäpuolen. Kun aloin pelätä muuttoa pikkukylään Pohjanmaalla, tunsin sen kylmän ja vihasin sitä.

En ole koskaan aloittanut elämäntarinaani samalla tavalla kuin lääkäri aloitti diagnoosini. Äitini ja isäni eivät eronneet, he eivät koskaan olleet yhdessä. Olin alle vuoden ikäinen vauva, kun opin uimaan. Se tarina on toiselle, sisarelle, joka sai nauttia täysipainoisesta lapsuudesta. Minun tarinani alkaa siitä, kun äiti tapasi isäpuolen, ja se on epävakaampi ja yksinäisempi versio. Tiesin aina, että vietän elämäni tärkeimmät vuodet pienessä kaupungissa, joka tuntui kylmältä ja etäiseltä. Äiti istutti minut alas. Minulle oli tärkeää asiaa. En halunnut kuunnella, tiesin jo. Olimme aina käyneet siellä. Olin yrittänyt painaa mieleeni joitakin maamerkkejä ajomatkan varrelta.

Joki virtaa jäätyneenä. Sinun täytyy opettaa minulle rakkautta, olen kieltämisvaiheessa. 

Siinä pari kappaleen nimeä joita kuuntelin paljon silloin.


Ehkä voitte arvata ettei rippileirillä ollut minulle arvoa eikä merkitystä. Olisin mieluummin palvonut luontoa ja ollut wicca. Se nähtiin toki saatananpalvontana. Kylässä jossa on suolla tunnettu hauta. Kristinuskolla on niin vahvat juuret tapauskovaisessa Suomessa, että kaikki noituus olisi lähtöisin kristittyjen Jumalan vastavoimasta Saatanasta. Se on saanut sarvet metsien jumalalta. Muuta yhteistä sitten ei olekaan.


Muutin Ylöjärveltä Kyröön ja sieltä Isojoelle ja takaisin, aikuisena asunut lähellä syntymäpaikkaani nääs Tamperetta. Vuoden olin ulkomailla vaihtarina Wightin saarella, ja kolme kertaa osastolla ja lähes, kolme vuotta kuntoutuskodissa. Minulta on leikattu umpisuoli ja lääkeallergia minulla on penisilliiniin. Oli aknea jonka peitin hyvin, menin kemialliseen kuorintaakin jotta saisin tasaisen ihon. Syy miksi minulla on kertynyt rasvaa häpykumpuun on ei-invasiivinen rasvaimu joka tehtiin sille alueelle ilman että olisin valinnut sen alueeksi. 


Lupaan kummitella jos en saa omaelämäkerta kirjaa ikinä loppuun.

Elämääni on lääkkeillä kuitenkin lyhennetty joten pitäisi laittaa töppöstä toisen eteen ja pökköä pesään. Lääkäri ei uskonut miten paljon liikuntaa harrastin kun hän näki minut, 66-kiloisena. Hän puhui vain itsestään. Ettei hänellä ollut lapsia. Hän halusi lukea ääneen nettikirjoituksiani. Hän antoi harjoittelijalle tehtäväksi kysellä minulta ”merkityselämyksistäni bändin lyriikoista” enkä halunnut puhua moista roskaa.



Uin, pyöräilin, kävelin, olin salilla aamuyöstä. Pelkäsin lihomista. Jopa chatgpt huomasi sen vanhoista päiväkirjoista. 


Mitään psykooseja minulla ei ole ollut. Olen vain taistellut vastaan. Olen aina ollut kapinassa, vastarannankiiski. Apaattinen masennus vibainen. En ole halunnut kohtaloani. Terveydenhoito systeemi vain otti kopin minusta. Minut patologisoitiin. Se tehtiin ankean kliinisesti minua tutkimatta millään tapaa, vanhentunein keinoin. Nykyään kaikki on internetissä. Tämä on internet. Heillä on omat ydinjätteensä omissa tietojärjestelmissä minusta.

Minulla on uneni. Nukun paljon. Olen aina ollut hyvä sängyssä. Uni oli ehkä tärkeintä. Silti jouduin hakemaan unilääkkeitä, koska eräs lääke teki unesta levotonta. Tiesin että itsaria tulisin yrittämään heti kun tuo niljakas käärme osastolääkäri minulle määräsi niitä. Ei ollut mukavaa. Kuljin sumussa toisaalta silloin. En käyttänyt silmälaseja.

Luin skientologia kirjasta että sen sairauden voisi muka jollain tapaa korjata, että se oli vain sairaus muiden joukossa. Kuulemma suurin osa suomalaisista joilla on silmälasit, eivät ole sairaita.


ja niin edespäin ! 

Ehkä alan jo vähän sana sanalta nähdä itseni kuin muut ovat nähneet (ehkä en)