Kitujainen'24
päivittäistä mielenvirtaa
ihmisoikeudet
Se mikä örveltäen tulee, se viheltäen menee eiku
Otin 45 päivää ilmaista Storyteliä. Aloitin kuuntelee Dyyni kirjaa. Kuuntelin myös Harry Potter ja Puoliverinen prinssi kirjasta yhden jutu...
Translate
torstai 28. maaliskuuta 2024
Se mikä örveltäen tulee, se viheltäen menee eiku
keskiviikko 27. maaliskuuta 2024
Jos muistotkin voi reinkarnoitua niin ehkä jokin trooppi paikkansa pitävi
sunnuntai 24. maaliskuuta 2024
Love a good swim, don't you? (if you can't swim don't comment)
Haven't been this happy in a while. Running in a swimming pool lane with a buoy belt. Four times across, so 50 meters multiplies to two hundred meters. The belt maximum length is like excactly my waist length 120 cm. It is a good amount, to be swimming, because my back was hurting a bit and I was in an out of there in half an hour. I feel good now and I had a pint glass of pepsi float, with old-fashioned vanilla ice cream that's the best creamiest ever.
When I came home, I sprayed stain remover on my Dun3 Adidas white trainers. Dust on the asphalt and everything is so gray on the sides of the road. I don't think they'll be white again as they were. I cleaned my old trainers as a teen with a toothbrush after running in mud with Mouse, an English bulldog that panted and panted in RSPCA where I went to do dog walking and Mouse jumped in my lap after on the bench. Mouse probably dead now since it was in 2006 but anyway, good memories. Grass and mud.
There were kids a lot and some young girls that were shocked and jealous as I wobbled past naked in the showers. I didn't actually see anything without my glasses though. Maybe they saw some red marks on my breasts. As if I had fallen down and my boobs had caught me? It was just some, made in china breast tape; that I took off and it burnt my skin. It's not healed yet.
A lot of me to see, really. I don't care. My hair is purple and smells nice now and the water was a bit cold but nothing I wasn't used to... if I fell asleep on the couch and dropped my blanket. Cold doesn't bother me because I sleep with legs outside the blanket anyways. But I mean, it was nice to go to a sauna too for a bit. I wore my towel, but others had done too so I just slipped in for a moment for restorative warmth after a bit of exercise.
Writing about my swim is a bit diminishing of the joy I felt. It's Sunday and other people probably were at the event for cosplayers and comics enthusiasts, that is free and this weekend. There is a comiccon in Tampere in May too. The only ticket I've bought is for standup again this summer. The night of more blabbering. (by Ismo in July) I almost thought about not going when I saw him on tv last night. He's such a weirdough.
Anywaaysysya Sunday yay funday anyways(:
lauantai 23. maaliskuuta 2024
Keskittyisin hyviin asioihin jos niitä olisi
Supersankarit on kiehtonut mua lapsesta saakka, kun vielä keksin omia sankareita ja luin sedän X-ryhmä sarjiksia. Katson tätä Marvelin uutta animaatiota joka on tehty 90-luvun sarjakuvien tyyliin. Aloin ihmetellä miten Magneto ja Rogue koskee toisiaan. Asiasta oli reddit, mutta ilmeisesti niillä on lapsikin Magnus jonka voimat on vähän kuin Midaksen kosketus. Ilmeisesti tätä on vasta kaksi jaksoa Disney plussalla. Mutta siis Marvel näyttää ajatelleen kaikkea... siksi pidän tuosta nerokkuudesta. Olen nähnyt kaikki X-ryhmä leffat. Tumma Feeniksi ei ollut huono, mutta lempi mutanttini tarina ei ollut tarpeeksi hyvä ehkä, kun odotukset oli suuret ja se floppasi kai... Tai no ei mulla ole lempimutanttia. Pidän niistä kaikista kykyineen. Vähiten ehkä Deadpoolista ja Wolverinesta, mutta niiden yhteinen leffa on tulossa tänä vuonna kesällä ja se on pakko nähdä ja haukoin jo trailerissa henkeä. En mä muistanut että nehän on samassa universumissa edes.
Pelasin switchillä vähän Animal Crossingia taas ja mulle tuotiin ruokalähetys eteiseen jonka laitoin pois jääkaappiin, ym omille paikoilleen. Aamulla tuli tekstiviesti, että tarvitsen kuulemma apua ja sanoin äidille että menköön itse hoitoon. Ei tunnu käsittävän mitään mielenterveysasioita. Siihen metsään on turha huutaa, kun ei tule mitään vastausta. Jouduin estää hänet.
Mutta ei voi mitään. En sure. Tietty otan vastaan pahoitteluja ja haleja.
perjantai 22. maaliskuuta 2024
Kokonaisen päivän onnistuin tuhlaa tekemättä mitään
torstai 21. maaliskuuta 2024
Livejournal "chattipalstalta" heinäk.2009 sepitetty alkuperäinen subjektiivinen kertomus neg.oireistani eli palturi
Potilas tuli hoitoon psykiatri k.v. m1-läh. ja tark.jaks. päätteeksi
teht. pidättävä hoitopäätös. aiempaa psyk. sair. hoitoa tai avohoitoa
pot. ei ole.
Hoidon toim. köyn. poliisin aloitteesta, kun netistä
löytyisi erilaisilta chattipalstoilta potilaan hyvin sekavia,
psykoottisia kijroituksia ja myös suoria tappouhkauksia erään suom.
bändin jäsentä kohtaan. alkuvaiheessa potilas oli hyvin niukkasanainen
ja kontaktin saaminen vaikeaa. (vittu mulla oli lunssa kun vilustuin
edellispäivänä.) tark. aikana potilas kertoi merkityselämyksistä liit.
bändin mus, heidän levyjensä mainoksiin ja levyjen kansiin (kun omat
kuvani sattui olemaan ensin). samoin potilas kertoi ostoskeskuksessa
kuullensa tuntemattoman naisen kehottaneen potilasta tappamaan itsensä.
Potilas
on vanhempiensa ainoa lapsi. vanhemmat eronneet potilaan ollessa
n.1--vuotias ja eron jälk. pot. jäi äidin kanssa asumaan. äidin uuden
perheen kanssa asunut aina 2008 saakka, viimeksi isojoella ja kesällä
2008 muutti ylöjhärvelle asumaan yhdessä isän vanhemp. kanssa. potilaan
asuminen äidin luona kuvautu potilaan kertomuksissa vaikeana aikana,
potilas kertoo omista kokemuksistaan negatiivissävyitteisesti ja mukna
myös väkivallan ja henkisen väkivallan kuvauksia. Isovanhempien luo
muutettuaan isovanhempien kuvaamana pot. viettänyt hyvin eristäytynyttä
elämää (vittu mulla on yli kaksisataa samanikäistä ystävää eikä ne tajua
vanhukset monimutk. liikennetilanteita), omassa huoneessa
pääsääntöisesti tietokoneella. Potilaan omasta mielestä elänyt
tavallista nuoren naisen elämää ja kavereitakin tavannut. Edelleen isän
ja isovanhempien käsityksen mukaan potilaalta puuttuu paljon arjen
taitoja, tästäkin potilas itse eri mieltä.
Potilas on suorittanut
lukion, ylioppilaskirjoituksissa toistuvasti reputtanut äidinkielen
kokeessa. Vaihto-oppilaana lukioaikana vuoden ja potilaan isän mielestä
vaihto-oppilas vuoden jälk. potilaan olemus ja käyttäytyminen muuttui
(laihduin normaalipainoon...joka Suomessa ei kestänyt.)
Aivojen
CT-tutkimus normaali (kadotin hiuspinnit TAYS:n). Psykologin
tutkimuksissa potilas oli vetäytyvä ja vaisu, hieman pysähtyneen oloinen
(vitun lääkket jäykisti varmasti ja kuudelta herääminen, no ei kai),
hieman pysähtyneen oloinen (pyysin tästä kopion, mutta eivät antaneet
taas). Myös psykologin tutkimuksessa elämänhistoria kuvautunut
epäyhtenäisenä (kuvitteli minun asuneen minut pahoinpidelleen tädin
luona, hammashuollosta minä todisteeni sain häntä vastaan). Tiedon
käsittelytoiminnoissa on psykiatriseen taudin kuvaan viittaavaa
hidastuneisuutta, lievää perseverointia sekä vaikeutta ottaa tilanteen
vaatimukset huomioon. kognit. primaarikapasiteetti on noudatellut hyvää
keskitasoa. suoritustehon heikkous ennakoi odotettavissa olevaa,
nykyistä tuntuvampaa tasonlaskua (mitä vittua??) projektiivisessa
tuotoksessa psykologi kiinnittää huomiota tunnevivahteiden niukkuuteen
ja sisäiseen hajanaisuuteen. Potilas ei itse tunnista
reaaliteettitestauksensa horjuvuutta.
Käytettävissä olevat tiedot
potilaan elämänkulusta, osastolla tehdyt havainnot ja psykologin
tuntemukset kaikki viittaavat siihen, että potilaalla on ollut
veikea-asteisia mielenterveyden häiriöitä jo pitkään ennen
sairaalahoidon alkua, kuukausia mahdollisesti jopa vuosia.
Alkuvaih.
oli käyt. suun kautta otettava psykoosilääkitys (...), ja lääkkeen
käyttöä täytyi kovasti valvoa ja heräsi huoli, että lääkkeen käyttö
loppuu heti sairaalahoidon päättyessä, mikä puolestaan johtaisi nopeasti
uuteen sairaalahoitoon ja edelleen tilanteen vaikeutumiseen. Pot.
aloitettiin (...) -lääkitys 1.6.2009 ja annos tällä hetkellä (...).
Sairaalahoidon päättyessä saanut yht. 3 injektiota. rinnalla saanut
vielä (...) ja annetaan mukaan (..) ja sen jälkeen peroraalinen (...)
voidaan lopettaa.
24.6.2009 pidettiin hoitoneuvottelu, johon
osallistuivat potilas, hänen isänsä ja isoäitinsä, avohoidon psyk. kv,
Sinisestä talosta kaksi edustajaa, kotityöryhmästä psyk. mj ja osastolta
hoit. tk, sos.työntek. tp ja osastonlääk. sl. sovittiin potilaan
siirtämisestä kuntoutuskoti sl 1.7.09 ja kotikunnasta maksusitoumus myös
tamp. kotityöryhm:lle avohoiudon vastuusta. hoitoneuvottelussa tuotiin
selkeästi esille, että jos potilas lääkeinjektiotioista kieltäytyy, on
tarpeen hyvin nopeasti tehostaa hoitoa uudella sairaalahoitojaksolla.
vasta aivan hoidon loppupäivinä potilas alkanut hieman pohtia omaa
diagnoosiaan (no onhan siitä musiikkikappale, tai siis: mitä vittua
aijaa?) ja luonnollisesti suree sairastumistaan (itkin ja sanoin ettei
ole mukavaa, mutta yksin ja köhin ja itkin lääkityksestäkin heti hoidon
alussa täysin järkyttyneenä mitä tapahtuu, jonka jälkeen tein mitä
sairaslomalla satoja sivuja päiväkirjaa, lapasia kuusi jossa menee 24h).
Potilas tarvitsee vielä paljon apua ja tukea tämän diagnoosin
käsittelyssä ja sen merkityksen miettimisessä (kirjoitan ylös, koska
vähän kuin miksi vitussa saan äidiltäni itsemurhaviestin keskiyöllä
kuukautta ennen sairaalaan menoa. Merkitys on ollut sitä että äidinäiti
on sairas ja kukaan ei jaksa kuunnella hänen selitystään). Koko hoidon
ajan potilaalle on korostettu, että säännöllisellä lääkityksellä,
hoidolla ja kuntoutuksella tilanne voidaan muuttaa oleellisesti
paremmaksi ja tähtäimessä oma, itsenäinen asuminen ja opintojen
aloittaminen (valintakokeet jotka meni ohi pääsin sisälle melkein
lähtöpistetasolta).
sos tt tp yht.vet:
Tavattu hoidon aikana. Kys.
siis naimaton 20-v ylöjärveläinen, joka asui noin vuoden ennen
sairaalahoitoa isovanhempiensa (isän vanhemmat) luona. Plaan vanhemmat
ovat eroonneet plaan ollessa pieni ja plas asui äitinsä luona, kunnes
muutti kesällä 2008 isovanh. luo. Yvi asuva isä on plaan enenevissä
määrin (ei ikinä) mukana sairaalahoidon aikana. Hoidon aikana tavattu
isovanhempia ja isää. Äiti asuu edelleen Isojoella (kirjoitti kolme
tuntia puolustaen minua, elämäntarinaani ja persoonaa.)
Hoidon aikana
esille tuli plaan arjen taitojen puute. Itsenäistymisen ja
kuntoutumisen näkökulmasta pohdittin kunttoutuskotiasumisen vaihtoehtoa
sairaalahoidon jälk. Plaan kanssa käyt. tutustumassa Nokialla
Ykköskotien Ilonakotiin (missä täti asuu liian lähellä) ja Tampereella
Sopimusvuoren kuntoutuskoti sl, jonka plas val. kunt.kot. oltu
maksusit.as. yht. yvi tk op sekä hoitneuv. asiasta keskusteltu mtt-lri
kv kanssa.
Plas on suorittanut peruskoulun ja lukion oppimäärän,
mutta yo-kirjoitusten keroo jääneen kiinni äidinkielen kokeesta. Ei
ammattitutkintoa vielä. Plas oli ennen sairaalahoitoa työttömänä
työnhakija ja työkokeilussa muutaman viikon tuloa Työ- ja käsityökesk.
Sairaalahoidon
aikana laitettiin vireille (....) Informoitu plasta kuntoutustuen (...)
lisäksi olaalle on haettu lääk. erityiskorvattavuus toistaiseksi (112).
...vammaistukihakemus... sovittu, että asumistuki laitetaan vireille
sieltä. Hoidon aikana myös (...) laskelma jäi ylijäämäiseksi ja (...)
Kirjainten kakofoniaa eli tanssivatko näppäimesi?
Katselin koko yön striimaajaa Kaliforniasta kun se pelasi elden ring peliä, ilmeisesti kolmatta neljättä kertaa läpi ja keräili jotain helyjä loppupeleissä. Tunnen sen jostain 7 vuoden takaa Live. Me sovelluksesta kun se oli bändissä. Joskus tiputtelen sille jokusen lahjan tai tilaan sen twitchiä kuukaudeksi. Taitaa olla 5kk menossa plus ne tilaajat mitä ehkä lahjoittanut muille mutta olen silti ainoa TheSatireVampiren liveissä melkee joka jaksaa chattailla sen kuusi tuntia ja tykkäillä 666 kertaa ja viime vuonna kai lähetin jotain 10 tuhatta viestiä tai jotai ja sillä on tapana lukea ne ääneen viel'
tiistai 19. maaliskuuta 2024
heartache relatable tuesday afternoon -daylist
maanantai 18. maaliskuuta 2024
yearning pumpkin spice monday morning
lauantai 16. maaliskuuta 2024
Päivästä toiseen vaan
torstai 14. maaliskuuta 2024
Tiätteks te sen ujelluksen kun tuuli tuivertaa nurkissa
keskiviikko 13. maaliskuuta 2024
Ehkä aloittanut tyhjästä ja katsokaa nyt sitä
Abouttiarallaa 400 postimerkkiä. Kenties 450 mutta varmasti 500 tai alle on minulla kokoelmissa! Yksi sivu mahtunee noin kolmekymmentä A5 kokoiseen postimerkki albumiin. Olin tilaamassa uutta kirjaa näille kunnes huomasin että yksi aukeama oli ihan tyhjä viellä! Ja muutenkin voisi vähemmästäkin pakkomielteestä kyllä lopahdella keräilyinto. Mutta. Sain aamulla vaatetta päälle, takaisin sänkyyn pelailee kahdella puhelimella pokemon sijaintipeliä. Ja nyt on nälkä taas, kun en viittisi syödä. Täällä tuoksuu poltettu laventelisuitsuke. Eiköhän siinä ollut selville ottamista vaihteeksi
What in the unibrow are these so-called "studies"
I came a cross a strange documentary about meat eating. It was against eating meating because of the climate effect from pasture for cows etc. BUT! They mention "East Finland" as something where meat is eaten almost as much as USA. Their data cannot be right? There is only Finland. I commented that what's East of Finland? Russia? I have been to Eastern parts of Finland in my youth almost yearly, and the municipalities there are the poorest...
Seriously, wtf.
tiistai 12. maaliskuuta 2024
Aloin edistyä ilmankin
Peruutin eilen tämän päivän ajan hoitsulle kun olen kipeä ollut vasta viikon. Silti moppasin vähän märällä luutulla vähän lattioita yleispesuaineella. Laitoin yhden kiinamaton pesuun muiden Kiinan samettien kanssa, ja katsoo miten sen käy. Olisi voinut ehkä jättää valkoisen puseron pois niiden joukosta. Aamupaino oli tänään alle 120 joten oon syönyt vaihteeksi. Ensi viikon perjantaihin kannattaisi ehkä pärjätä ostamatta mitään suurempaa. Tai mitään sen puoleen. Puolet takuueläkkeestä menee yhteen laiterahoituslaskuun jonka halusin kuulemma pitää velkajärjestelyn ulkopuolella. Ei ole kauheasti kuulunut siitä mitään, mutta toivottavasti ei ole purkautunut jotenkin se järjestely ja yllätä että laskuja onkin jäänyt jonnekin jälkiulosottoihin tai mitä lie... On se loppunut jo neljä vuotta sitten kai. Eli ei ole vieläkään puhtaat luottotiedot, hah. Kohta ehkä... ehkä... sitten kun, niin meikä muuttaisi tästä vihdoin. Mulla on liikaa tavaraa. En halua että näyttää siltä että olen muuttamassa, mutta kaapit on jo täynnä huonoja ostopäätöksiä. Ja varasto pitäisi käydä läpi. Heitellä pois kun ei kelpaa vaikka ilmaiseksi antaisi kaulinta ja puunuijaa...
Laitoin nämä riekale farkkusortsit ja babygirl paidan joka ei hengitä. Heitin tipan seerumia otsaan ja levitin vähän T-alueelle. Hinkatessa ovenpieliä oli hyvät hyötyliikunnat. Sanaakaan en ole sanonut tänään, kuulostan ehkä kipeältä enkä ole nähnyt ketään lauantain jälkeen. Mökkihöperö vähän. Maksoin jopa prepaidista kympin että pääsisi takas tinderiin, mutta ei sitä kukaan vakavissaan ota. Joku nörtti alkoi sekoilee että olen tekoäly (ai) ja mitä kaikkea...
Aamupalana lämmittelin kaksi lihapiirakkaa. Sitten lounaaksi nuudeleita ja air-fraijattua kolme kanapuikkoa ranskalaisilla. Limpparia, kinkku-juustovoileipä. Ei mitään erityisen hyvää mutta onneksi haju ja makuaistit toimii hyvin pienellä teholla.
Käytin moppaukseen jotain vihreää mikrokuituliinan sukulaista. Vedin sillä mitä omituisimpia pintoja, kuten vessanpyntyn sivusta ja ikkunalautaa. Kevätsiivouksessa pitäisi kai puhdistaa nuo peilit, vaikka ei ne kovin pahat ole. Enimmäkseen täällä ehkä leijuu hiutaleita jotka on irronnut minusta, mun ihosta, koska olen ihminen ja sitten robotti-imuri ei saa tarpeeksi usein seikkailla etsien hiuksia sisäänsä. Huolissaan ehkä sängystä ja miten imuroisin sen, koska aina kun pompautan puhelinta vaikka vasta vaihdetuilla lakanoilla niin jotain hilseen tapaista kerääntyy näytölle, vähän kun, levähtää se tomu...
Että muumioidun vain. Kasvatan hämähäkinseittiä. Voisi toisaalta parveketta hangata siitä pois vanhaa tupakantuhkaa ja ehkä jotain vihreää sammaleenalkua. Voisi olla nätimpää. Vai istunko enää kesäisin parvekkeella? Saan yksipuolista rusketusta? Jaksanko mitään enää liikahtaa helteelläkään minnekään.
Toki reissureppuilisin pitkin mannerta jos en olisi näin gammaltin vanhuutta poteva yksilö.ää Ja kattonut muutamat Hostel elokuvat liikaa. Oli muuten älykästä huumoria introverteistä tiktokissa mutta se pilasi sen, olkaa hyvät, kun keksin sketsin teitä varten vielä ääneen lisäämällä lopussa ettei tarvi nauraa.
Googletin muuten että League of Legendsissä on joku Kajsa niminen hahmo. Se on sellainen violetin-musta tummahiuksinen tyhjyyden tytär... siis oikeesti, mikä nyt sitten onkaan "void" suomeksi... jotain magiaa tai psyykkistä energiaa se vissiin ampui, en lukenut koreaa sen tarkemmin.
Muutenkin. mulla ei ole mitään tekemistä paitsi jotain ruudun tuijotusta. Välillä tuijotan tyhjyyteenkin hetken. Tärkeitä taukoja. Hapuilen tyhjyyttä mielessäni, olemassaolemattomuutta, ajatusten puutosta. Onko silmät osa aivoja vai ei. Mitä on kosketus?
Pitäsikö lukea uudestaan astrofysiikkaa ja neurologiaa. Olen melko varma että jossain siellä piilee totuus, rakkaus, äärivasemmistolaisuus ja vihreät arvot tieteen ja psykologian rajamailla... eikä jossain kapitalismissa. Kapitalismi on huuhaata... eikä ainainen talouskasvu ole kannattavaa. Maapallon voimavarat palautuisi jos valta annettaisi alkuperäisväestöille kuten monissa paikoissa heitä pitäisikin kuunnella. Öljyjättien, kaivoslaitosten ja muun maaperää köyhdyttävän sijasta istuttaa puita ja tehdä muutamat sadetanssit että luontoon palaisi lajeja, joita sieltä katoaa koko ajan. Joidenkin mielestähän lajeja löydetään liikaakin uusia kadonneiksi luultuja eläimiä. Varmaan tehty tekoälyllä ne uutiset, ei siinä... jos ihmiset olisi jo tutkineet merenpohjat, olisiko ne biljonäärit hukkunut sinne pieneen titaaniseen sukellusveneeseensä? Koputa pari kertaa jos et ole itse kuolemassa sukupuuttoon...
Tarkoitan siis että lukisinko uudestaan mun Tieteen Kuvalehtiä. Mulle tuli se pitkään. En tiedä osaanko enää tehdä älykkyys... tehtäviä? Pulmia. Jos lähdettii siitä, että painoin 66k ja olin keskimääräistä älykkäämpi alle 20-vuotias, ja nykyisin olen puolivälissä kolmekymppisiä ja painanut viimeiset kymmenen vuotta 120 kiloa eli koostunut enimmäkseen rasvasta keskivartaloalueelta... enkä juuri liikkunut mitään. Liikunta jos tekisi älykkääksi pelkästään, mun älykkyysosamäärä olisi puuh lääh binääri nolla... enkä edes paljoa ehkä juksaa vitsaile naureskele itselleni, itsevihaa vaan olen katkeroitunut miten voidaan tehdä näin ihmiselle. Verukkeet keksitty että olisin poikkeava, vaikkei niillä asioilla olisi mitään väliä, kunhan saadaan muuta ajateltavaa mun päähän istutettua epäilys olenko hullu kun pidän asioita normaaleina... Lannistettu. Pakotettu uskomaan että valehtelisin, etten kertoisi totta, että minua oltaisi muka tutkittu. Yleensä hullujenhuoneet haluaa tuhota todisteet, ettet ole hullu, mutta mun kohdalla psykiatrien piti vain... sanella kaikenlaista hulluä mun puolesta jottei olisi minkäänlaista ääntä itselläni. Eikä ollutkaan kun olin flunssassa ja meni ääni, ja olin "vaisu" kun pistivät ekan kerran sisään suljetulle. En päässyt edes nuortenosastolle.
Ei sillä, ettenkö olisi rakentanut itselleni vahvan uskomuksen ettei minusta kukaan välitä. En ole ennustaja. Älä kysy miten voin. Joka päivä olen katkerampi kuin silloin, kun en edes muistanut sanaa katkera. Onko se jokin sieni?
Lapsettaa enemmän kun sua
Tulee mieleen alemmilta luokilta vain että kouluun piti aina olla tuomassa jotain. Askarteluun juttuja pahvilaatikkoon tehdä leikkiä, ääntämyksen harjoitteluun pulpettiin peili, tyhjä bliw saippua rairuoholle, salainen joulupukki vaihtoon jotain, kirjelaatikkoon kirje(luettiin ääneen kun olin lähes ainoa joka käytti kirjepaperia ja kuorta) ja mitä kaikkea tai tarrojen vaihtelu välitunnilla. Kerran haettiin kangasliikkeestä mulle narua hännäksi kun esitin hiirtä naamiaisissa. Pyörin ympäri ja muut hyppi mun hännän yli. Alemmuuskompleksi kun en osannut pelata Tekkeniä kaveria vastaan pleikalla, enkä kuunnellut musiikkia ennen spaissareita. Kolmannen luokan todistuksessa on että opin viittaa. Vaikka huijasin kaikki kertotaululäksyt laskemalla päässä kun tuli oma vuoro, jääden kiinni kerran ehkä. Että äiti tuli koulun 4. luokan kesäjuhlaan ja sieltä ajettiin suoraan uuteen osoitteeseen. Ne oli mun ekat kymmenen vuotta Ylöjärvellä. Kiusasin jotakuta muka joka oli jäänyt kiinni lipunryöstössä, vaikka kiusasin kyl fyysisesti enemmän. Naapurintytöltä tuli verta nenästä ja myöhemmin talvella tönäsi ojaan jäätyy… sain synttärilahjaksi koiransuklaata ja lämpökynttilöitä rivitalossa jossa oli matalat ikkunat jossa naapurinpojat kyttäsi ulkoa. Ne kynttilät päätyi koululle hyötykäyttöön, vaikka arpajaispalkintoja kerättiin.
sunnuntai 10. maaliskuuta 2024
Että pitää olla vanhaan ihmiseen rakennettu nostalgia- ansa ja sen nimi on: aika kultaa muistot
Sunnun-daily pocket day to page calendar<3
koulutieni alkoi täältä, tullut heiteltyy tohon seinään kumipalloja |
Ei pitäisi kirjoittaa, kerta sunnuntait olisi bloggausvapaata. Olin jo vapaa vähän keilailemaan vr:ssä. Rentoutua siellä sekä saarella eläinten kanssa pelissä jossa ei ole kiire minnekään, keräillään vaan ja myydään hedelmää tai rikkaruohoja tai kalastelee ja muokkailee hissukseen. Kuunnella klassista sekä jotain uutta vanhaa musaa. Fantasiapelissä saada kuparilohikäärme mahtumaan. Miettiä kuinka paljon kauhuleffoja on tullut katottua (yli 187), ja paljonko on kynii (ainakin 250). Muokata lapsuudenmaisemiin kuva autosta joka saattoi olla sellainen kirkkaan tumman violetiksi maalattu.
Yöt menee aina pitkäksi. Ehkä mulla on univajetta silloin kun en nuku liikaa, hah. Ei sillä että tarvisi jotain tapoja tai rutiinia. Tilasin lippiksen jotai 66e.
Aamupalaksi tein riisiä ja kanaa sweet'n'sour kastikkeella. Muuteski lihon vaikken tee mitään ja syön vaan lol. Olen selkeästi karanteenissa. Käviä voisi toki pestä useemmin. -.- Tylsää ettei ole mitään elämäntarkoitusta.... istun mustassa samettimekossa pelituolilla ja öö. Pitäisi kyl silittää vaikka ja tiskata astiat lavuaarista ja höm... vitsi vitsi. Olenko mä sittenkin kiusaaja ja epäkohtelias ja väritänkö muistoni tahallaan noloiksi ja huonommiks, vai olenko paras ja nerokas ja kaunis. Teinkö mä jotain, sainko aikaan mitään, vai räpelsinkö vain kuin virranmukana menevä kuollut kala);
Verkko ei ole sellainen hämähäkkien tekemä. sä voit metsään mennä nyt, mutta vastataanko viereisestä metsästä ollenkaan. Aloin taas symboliikkaa viljellä näköjään ja loikkii aiheesta kukkaruukkuun. Kello löi jo viis -veis
Veistä kääntää sydämeen ja kurkkua halki. Sen sijaan että valun syvemmälle hiljaisuuteen ja epämukavuusalueelle. Violetti on hengellisyyden, intuition ja monen muun jutun väri (ei mikään kateus ja epäluotettavuus) mutta joo miksipä se yltäkylläisyyden rypäle on aina niin tumma. Kyydissä oli kiva olla. Aika moni muu on mua hullumpi, jämähtänyt 80-luvulle, ja silti ne pärjää. Sillon ei ollut lyhyitä keskittymis "huomion" ongelmia jakaa sitä ruudun kanssa jota ei kannata haistaa maistaa tai pussailla sitä omaa kuplaa, jonka algoritmit täyttää sisällöllä joka voisi kiinnostaa. Dopsut ja serotontsut ja muut hyvänolon kemikaaliot joissa kylpeä omissa hormoneissa</3
lauantai 9. maaliskuuta 2024
Mauttomana kuljeksimaan
Olin kertomassa, että sain jotain kilon vaahtokarkkeja, ison pullon sokeritonta limpparia jota juon aina, ja jotain höyrymakkaraa ja ihme taikinaa melkein irtokarkki rasiallisen (puolikkaan rasian) ja sit kiertoilmakypsentimelläni tein niistä muutaman pullan vielä iltapalaksi, vaikken pullaa syökään (en pysty heittää roskiin. Eli en koskaa laihdu kun en pysty hävittää ruokaa.) Ja samalla huono omatunto kun kaikki kantaa mulle ruokaa ja kaappi on täys vaikka näin ei kuitenkaan vähän aikaa sitten ollut vaan tuntui että joudun kauhoo vaaleaa jauhoa mukista suuhun... No okei, se on ehkä kärjistys, kyllähä mukikakkuun mulla on aina varalta kaakaojauhoa ja rasvaa ja sokeria. (eli taattua syömähäiriö ruokaa)
Ihan kiva viikonloppu, ei siinä. Möin vahingossa vintedissä yhden kirjan kahdella eurolla ja mun pitäisi viedä se postipisteeseen... Joita kaupungissa on liian vähän, ehkä tamperelaiset ei käytä postia ollenkaan kun ketään ei palvella. Koodin perusteella tulostaa jokin lappu jolla se lähtee. Tulostaisin mun osoitelapputulostimella ja veisin kirjelootaan mutta ei onnistu, kun asiakas maksaa. Ehkä tiistaina jos olen tarpeeksi parantunut tästä helv-- enkä onnistu perua, mun aikaa psyk. hoitsulle niin samalla vien sit. Nyt kävin vaan postilaatikolla kirjeen ja swapin viemässä... taidekeräilykortin teemalla sateenkaari. Jos olet katsonut blogia, niin joo just kyseessä se rainbow poo minkä maalasin ja kiinnitin keräilykortin kokoiseen taustaan ja pistin vaihtoon. Laitoin yhteen atc ryhmään tutustuttaneeni ainakin neljä ihmistä atc korttien tekoon ja ne kaikki vihasi niiden tekoa ja tietty nämä ryhmän taiteilijat/askartelijat sitten reagoi ja kommentoi olevinaan hauskoja ilkeästi, vähätellen, pikkumaisesti mun jälkiviisauteeni.
Tuntuu että jos swappailisi niin itsestään jäisi kiertoon jotain? Ihanku syöminenkin on jotenkin psykologinen tarve vaikken maistanut ole mitään moneen päivään ja silti lihonut...