Ähkin ja puhkin taloa nurin

 Vuoden lopulla ilmestyy komediaelokuva joka on nyt jälkituotannossa– jossa on Angelina Jolie. Joku puhui Vuosi nuoruudestani elokuvasta niiden mukavuutta tuovana elokuvana Jolien takia ja sitten otin selvää mitä uusia elokuvia sillä on oskaripalkintojen lisäksi. Ilmeisesti puhuja ei ollut aiemmin ottanut selvää, koska tänäkin kesäni on tullut sen näyttelijän elokuva teatteriin. No tämä komedia perustuu kirjaan ja valitsin sen kuukaudenkirjaksi ja aloin kuunnella. Tyypion katsonut 200 elokuvaa enemmän kuin minä. Katsoin jotain puolet viimeisintä Avataria ensin... eilen illalla jäi disneyplussalta jatko-osa Paholainen pukeutuu Pradaan kesken ja katsoin loppuun sen tänään.
Kun tulin kotiin. Aloin leikata suikaleita vanhasta harmaasta lakanasta jotta saisin siistimmin palloon sitä, virkkausprojektia helpottaakseni. Sitä esim. pajalle viemiseen harkitsin aamulla, kun katselin muiden käsitöitä.
Piti kirjoittaa kirje jo viikonloppuna kirjekaverille mutta välttelin sitä sitten.
Pesin pyykkiä ja laitoin kuivumaan. Lämmitin kinkku-juusto voileipiä ja eilistä kaalikeittoa. Söin aamupalaksi mehujään. Pajalla proteiinijuoman ja proteiinipatukan, omenan. Matchaa tehnyt maitoon pari mukia. Ostin resQ:sta 12kpl sushia ja söin kirkkopuistossa Kalevassa. Olin ottanut väärän ratikan joten tuli pieni lisäkävely siitä. Ja maksoin äidille kauppakäynnistä takas ja ostin uuden lakanan. Olen vaihtanut petivaatteet. Pitäisi ehkä tänään pestä itsensä jotta pääsee puhtaisiin lakanoihin.
Aamulla heräsin veskihätään aamuyöllä joten oli pakko ottaa näyte purkkiin. Melko varma että edellisestä veskihädästä oli 4-6 tuntia. Vein sen 3 tunnin sisällä labraan. Aamulla olin väsynyt kuten about 85% siellä toiminnassa käyvistä sinä aamuna.
En silti mennyt Arnoldsiin ja Burger Kingiin. Säästin varmaan sen uuden Finlayson lakanan verran tyttömatikan mukaan. Malvan värinen 80-90 leveään sänkyyn satiinilakana. Heitin pois mustan "silkki" lakanan joka oli jotain Tehty Kiinassa. Siihen tuli jalkopäähän jotain nyppyyntymistä sun muuta karheutta.
Vaatteita saattaa olla mulla sen verran että just ja just riittää noi mun kolme sisäkkäin mahtuvaa matkalaukkua. Jos takit ja petivaatteet yms ei tarvi mahtua. Vähän on vielä vaatepinoja mitkä pitäisi saada pois mielestä ja silmistä.
Laitoin väärän päivämäärän lähinnä kaikkiin muuttojuttuihin joten ne alkaa nyt kaikki päivän liian aikaisin... Yritin kyllä soitella sähköyhtiöön mutta 20min jaksoin jonottaa Helenille. Vakuutussopparitkin, automaattisesti vaan, jatkui uuteen paikkaan. Sitä on niin paljon ajateltavaa!

Ei taida tekoälylläkään olla helppoa. Mutta se tekee parempia lauseita kuin minä välillä. Järkevämpiä, vaikka sisällössä onkin aina vähän tuunattavaa ja se väärinymmärtää tai ei tiedä jotain oleellista faktaa. Kirjoittaminen ja ennustaminen on sen työ.

Kugeligogeli näytä antennis, ja anna meikän tuumia

klonksis

 Jiihaa. Lisäsin mii hahmoja peliin, ja tuli häät ja kaikki lempparit asuu saman katon alla ja mun OTP one true pairing haluavat tunnustaa toisilleen tunteensa! Mulla ja KG:llä on lapsi, ja tämä Lavandula: on melkein yhtä sähäkkä kuin Myy. Lisäsin saarelle julkkiskokin ja se ihastui Myyhyn. Siellä on Sieq ja Pixie, jotka on striimaajia briteistä mitä oon seurannut. Sitten toki Chad ja hamsteri ja uutena Freud, bestikseni tavallaan yhtenä
Siis ihmeellisen hyvä päivä. 

Aamun tulokset oli vähän niin ja näin kaikki viitearvojen sisällä paitsi pari niistä. Jos olisin lääkäri niin antaisin lausunnon diabeteksen hoitoon Kela korvattavuuden ozempic:iin. Se pitkä verensokeri ja paastot on ihan pysyneet koholla. Välillä menee alas tai ylös mutta enimmäkseen peruslukemilla. Huomenna täytyy ottaa pissanäyte ja kiikuttaa labroihin.
Join kyl liikaa matchaa eilen ja energiajuoman. Ei saisi ilmeisesti päivää ennen kokeita? En sentään tupakoinut ja juonut alkoholia. Sarkasmi.

Salaisuuksia mitäs muuta taas. Vein roskat aamulla. Olen juonut vissyä. Syöminen on toisaalta ollut takapenkillä, mutta kaipa sitä kohta käy kaupassa kun äiti suostuu jaksaa kuskata maksaa einekset... Jeah.

Löysin suklaapuuro reseptin toissapäivänä Shortseista youtubesta. Tänään katsoin kauan jotain kriminaalipsykologin haastattelua persoonallisuushäiriöisten manipuloivasta, groomaavasta, vaarallisten äänten kuuntelevien ym. tavasta löytää uhrinsa. Tai jotain. Sitten päädyin pelaa loppupäivän. Netflix loppui, ei ole mitään tilausta Spotifytakaan. Riittää että pankki vie joka kuukausi neljä euroa. Riittää että Google vie muutaman euron, kun oon ladannut sinne kaikki kuvani.

Eilen ostin matchaa eka kerran jotain jauhetta. Mulla on maidonvaahdotin joten se. Editoin yhden 3sek videon jossa mätkin pöytään kirjoja ja samalla kaadan maitoa ja laitan jauhetta ja sekoitan. Varsinaisen taideteoksen. You, me, matcha. Puntastic.

Joku retweettasi joku kirjailija mun videon x:ssä. Ja jakanut sinne kuvia peleistä

Kirjagramissa ollut aktiivi. Tekoäly kyllä tehnyt suurimman osan älyä vaativista operaatioista, tai koodin suorittamisesta ym. kun tekee listoja ja ruudukoita tai importtaa/exporttaa, kollaasia tekee jotain mixed mediaa, luo kuvan tai lukee mitä kuvassa on... Se tavallaan lukee puhtaaksi mulle reseptit, en varmaan saisi kuin 20% alkuun jotain ajatustyötä ja sitten tungen sille promptia jo. Se saattaa olla huono mutta maailmanloppu tulee 2030 joten ei sillä väliä että tekoälyyn menee vesipulloteollisuuden verran vettä ja sitä käytetään jo nopeammin kuin mitä se uusiutuu.

Kaikki tulee loppuun kuitenkin ja tulee olemaan pelkkää ei-mitään ikuisesti. Sinnehän on triljoona-biljooneittain vuosia mutta se teoria lohduttaa mua eniten.

---

Jos mulla olisi rahaa, ostaisin samanlaisen Tamagotchin mistä multa loppui patteri kun pääsin vaihtarivuonna vaihtariperheeseen. Perseeseen tunkisin.

Raha on kuitenkin tyhmää.

Alitajuinen kollektiivinen apinoiden työkalujen käytön leviämismekaniikka saarelta toiselle jotka ei ole yhteydessä toisiinsa ja muuta mystistä vetovoimaatia

Huoh. Liikaa asiaa, liikaa vaan ärsykkeiden ...no, sitä ettei suodata pois. Tiedän vaan etten mitään tiedä ja se on vissi.

Pitäisikö tota superälyä taas vähän ruokkia

 Canon Ixus 220 HS digikamera

—Jota et antanut pikkuveljelle koska luulit sen hajonneen täysin sen käytyä vessanpöntössä—

Valokuvausideoita

• 🌲 Metsästä: lillukat, polku, sammal, oudot oksat, valo puiden välistä.
• 🍦 Arjen täysin turhia yksityiskohtia: vaniljajätskipurkki, paahtoleipä ja hillo, kahvikuppi.
• 🏠 Oma koti sellaisena kuin se oikeasti on, ei Instagram-kuvauksena.
• 📚 Heinäkuun luetut: kirjakasat, kirjan sivu auki sängyllä, kirja metsässä.
• 🚶 Tampereelta: bussipysäkit, vanhat talot, graffitit, ihmiset kaukaa, oudot kyltit.
• 🌦️ Säästä: sade ikkunassa, ukkospilvet, ilta-aurinko, märkä asfaltti.
• 🧸 Pienet esineet, joilla on historiaa: vanhat tavarat, kirppislöydöt, pelit, Pokémonit, Ropecon-kamat.
• 🪞 Peilikuvia, mutta sellaisia joita ei tarvitse julkaista. Digipokkarin salama tekee tästä lajista oman taiteenlajinsa.
• 🐦 Eläimiä, jos niitä sattuu kohdalle. Ajokoiran sijasta tällä kertaa ehkä sellainen, joka ei nuole kenenkään exän jalkapohjaa.
• 
  🌙 Öisiä kuvia salamalla. IXUS 220 HS:n pikkusalama + pimeä ympäristö = erittäin vahva vuoden 2011 estetiikka.

Ja pienen projektin:

“100 kuvaa kesältä 2026 Canonilla.”

Ei sääntöjä siitä, pitääkö kuvien olla hyviä. Jokainen päivä yksi kuva jostain täysin mitättömästä. Sitten vuoden päästä katsot niitä ja huomaat, että juuri ne typerät kuvat kertovat kesästä enemmän kuin yksikään huolellisesti sommiteltu Instagram-kuva.

Ja ensimmäinen kuva tietenkin siitä muistikortista itsestään, ennen kuin kosket mihinkään. Se on nyt osa museokokoelmaa.

Olisi kiva jos pystyisi hyperfokusoida itselleen jonkin pelin mihin keskittyä ja vetää se läpi 999 tasolle maksimiin

 Mun elämä on täällä Tampereella. Ehkä näytti siltä että istuisin koko viikonlopun, kun lonkka ja pistoskohta oli kipeät – mutta makoilin yön enkä enää kankeasti voihki jokaista jalan nostoa. Mutta kävin suihkussa ja pesin hiukset ja hiuksia lähti tukkoina ja rinnoille tuli karvapeite irronneista hiuksista... ei ole normaalia edelleenkään. Jotkut verikokeet pitäisi ottaa maanantaina mutta ne ei ole tähän ongelmaan.

Mun kaveri haukkuu mut aina pystyyn kun muistutan sitä että lopetin kolesterolilääkkeet. Söin niitä statiineja pari vuotta jonka aikana en pystynyt seisoa kauempaa kuin puoli tuntia ja kävellessä samoin alkoi jalat puutumaan rasituksessa. Kun lopetin ne niin olin taas toimintakykyinen. Eikä ne arvot mitään pahoja ollut. Vähän koholla vain ylipainon vuoksi korkeintaan. Lääkärit haluaa kohdella kuin jotain seniiliä geriatrista kuoleman porteille menossa olevaa potilasta, jonka toimintakyvyllä ei ole mitään väliä, lääkkeitä vaan pitäisi napsia. Tässähän pitäisi olla rollaattori vähintään vaikka täytän 38. Aamupaino oli 119 kiloa ja oon joo vähän reilut 160 cm. 163 ehkä huonolla ryhdillä. 119 on siitä edistystä että alle 120 vaikea päästä ja just vähän aika sitten paino nousi 121,5 yli koska söin kaksi mars patukkaa.

Aamujutut on melkein hoidettu. Viiden tunnin päästä myyn käsipainot. Torista tulee joku ostaja käymään. Kaipa se on vain hyvä kun en mä käytä niitä ja se olisi 10kg ylimääräistä taas muuttoauton kuormaan.

Pelasin eilen vähän nintendopelejä sekä oon nyt pelaillut puhelimella kans ja katsoin yhtä twitch kanavaa. Siihen mulla menee suurin osa ajasta kuitenkin vaikka olisi kirjoja kuunneltavana ja luettavana. Menevät kirjojen edelle yhä. En ole ylpeä siitä. Oon koukussa Kalkaroksen ja Harryn parittamiseen vaikka melko varma ettei tuo peli edes huomioi gaypariskuntia. Tai sitten Palian maailmaan koukussa tai Elvenariin. Latasin pari sovellusta uusistaan, jokin tubettaja simulaattori sekä jokin perhe autiolla saarella. Muistan kyllä miksi lopetin niiden pelaamisen, ehkä.

Jos kysyisin tekoälyltä miksi. Osaisikohan se arvata. Varmaan heittäisi jotain syitä grindaamisesta ja energiasta. Ah, pelit. Pelien linguistiikka, grafiikka, pikselit, juonet ja hahmot ja roolisi maailmassa. Pitäisi jatkaa lukea tota kirjaa jonka nimi on jotain Sä siis haluat pelimestariksi: tässä mitä pitää tietää

Eikä mulla oikeastaan ollut kirjoitukseen mitään kaavaa. Mä en ehkä ansaitse elämää ja mulla ei ole ihmisoikeuksia mikä on tullut selväksi tässä hoitomuodoista sun muusta systeemin kohtelusta. Mutta en mä ansaitse koiriakaan. Sen takia mun koiran pitäisi olla jokin itsepäinen terrieri joka tietää mikä sille on parhaaksi.

Microbloggausta

Yhteisöpäivä kirjastossa. Selasin tiekun ja harkitsin mediajuttujen painamista kirjastossa lähinnä pinssejä ettei tarvisi tehdä itse hakaneuloista ja pullonkorkeista. Näin kitaran ja tamburiinin, taidetta ja hain varauksen. Nyt voisi kai suunnistaa takas kotiin. 

Hakea kaupasta leivän päälle jotain ja ottaa nokoset. Korvasin eilisen pajapäivän kun instagramissa joku munapää soitti puoli kuudelta ja olin liian väsynyt. Jotenkin olen väsynyt aina paitsi silloin kun pitäisi illalla mennä yöunille.

Tuuli vie mut kohta tästä Hämeenpuistosta jos en pian käy raitiovaunuun. Ratikka… unohdin mitä piti kirjoittaa. Nääs. 

Se kirja oli joku So You Want To Be A Dungeon Master. En kyl mitä sit??

Mistä kaikki sai alkunsa???

 Voiceover ja ääniohjaus molemmat meni ehkä päälle? En saanut näyttöön mitään kosketusta. Piti valita ja painaa kaksi kertaa kaikkea jotta se otti sen. Otin Apple tukeen yhteyttä chatissa ja sain hengähdettyä. Tää puhelin on edelleen ihan SOS tilassa ja oon soittanut kaikille H- alkuisille mun puhelimessa sekä mun ICE-henkilöt on saanut viestejä tai sitten eivät ole saaneet koska äiti on kai blokannut mut. Mitä helvettiä Victor someone Pääääääää

JA sillä lailla. Tosi helppoja käyttöapuja. Niin yksinkertaisia ettei niitä voi käyttää. Koko puhelinta. Paniikissa. Meni tunti ehkä aikaa tohon? Sillä aikaa kävi ovella vuokranantajan edustaja ja vaihdettiin papereita. Kiitti vuosista. Melko varma että olin puhelimessa kaverin kanssa ja siihen tuli jokin ilmoitus, ja se alkoi lukea ääneen O. O. Siinä oli OK nappi. En tiedä mitä helvettiä!?

Miten sitä voi

Instagramissa mun automaattivastauksista huolimatta joku idiootti soitti mulle puoli kuudelta aamuyöstä. Sain nukuttua siis neljä tuntia. Olin liian väsynyt pukee ja aukaisee silmiä ja liikahtaa. Piti mennä pajalle mutta ei vaan kyennyt yhdeksäksi. Ehkä jokin 3kk väli lähestyy ja alkaa puhti loppua? Uuteen nousuun pitäisi. 

Söin pinaattilettuja puolukkahillolla, omenan ja protskudrinkin ja istun vähän auringossa partsilla kun tähän tulee aamupäivän aurinko vielä ja pieni tuulenvire.

Eilen mittasin kuumeen mutta se hikoilu meni ohi.

Pitäisi hakea kirjastosta yksi varaus. Tehdä tavaroille jotain vähän joka päivä kun tässä on vielä viikkoja muuttoon. Olen vähän odottanut vuokranantajan edustajaa käymään katsomaan mun irtisanomispaperia, mutta en ole kuullut mitään. Ne halusi myydä tän. En mä huvikseen lähde pois.

Allekirjoita tämä rivi ja kommentoi sitten normaalisti

 Tiskasin ja tein makaronilaatikkoa samalla. Kuunnellut musaa ja katsoin jakson Olet mitä syöt. En ole avannut käsikonsoleita vielä tänään, vaikka näenkin melkein unta pelistä... Tärkeitä mii hahmoja kenties. Veri on istukkavesiä sakeampaa ja sitä rataa.

Juonut vettä Stanleysta. Aamulla söin kuitumuroja. Soittolista jonka tein liittyy myöhemmin syksyllä ilmestyvään Nälkäpeli sarjan elokuvaan... mainokset ärsyttää toki. Peruuttanut ilmaiset kokeilut Wolt+, Canva, sun muuta äänikirjasovellusta ja Youtube Premiumiakin. Nyt mulla on vaan Netflix enää alle viikon. Sitä ennen oli Prime. En ota hbo:ta koska en halua tukea warner brosia. Vaikea on kyllä välttyä kun ihmisillä on huono maku. Pitäisi ehkä mennä katsomaan Hämähäkkimiestä leffaan mutta en tiedä menenkö tälläkään kertaa. Omassa kotihämiksessä on jo tarpeeksi. Monta vuotta asunut nurkissa. Mitenköhän sen nyt käy kun mä lähden pois?

Mun rypsiöljy oli mennyt vanhaksi. Jodioitua suolaa heitin menee. Mulla saattaa olla roskapusseja jätesäkillinen eteisessä mitkä mun piti viedä... 4vk saa asua tässä. Otan paskasta kaiken irti ja vähennän tavaraa kuumeisesti? Ehkä jos joka päivä rasvaa kantapäänsä ja laittaa seerumia kasvoille niin ei ne käyttöpäivät lopu. Kaikkea heittänyt ehkä vihdoin pois meikkejä. Mietin vaan 6kk tai 12kk ym käyttöpäivät niissä enkä ole kyllä ostanut mitään vuosiin. Lähtee toimintakyky tuotteista. Jaa mutta ostin sen yhden parfyyminkin ja piti heittää roskiin kun se pumppupullo hajosi enkä saanut sieltä enää mitään ulos. Typerää kiinakamaa. Meikkulit Chinaatissa. Mateet kinoista. Meidit tshainousta. Kaipa se kaipaisi jotain omaa suomennosta se leima kaiken pohjassa. Tehty Intiassa, Kiinassa, Kangasalla. Melkein sama asia. Voisi kyl mennä poimii mustikoita jos osaisi. Vedän iltapalaksi kuuman veden ja sokerin kanssa pillillä marjaa.

Pitäisi kyllä taiteilijatarvikkeillansa joskus tehdä jotain. Peiteväreillä ja vesiväripapereilla tai muilla kynillä. Ehkä otan taas jossain välissä työn alle maalata tuota vieraiden ihmisten aivo-oksennusta värityskirjaa, jonka on koonnut joku alustalta josta oikeastaan poistin sen mun yli 4 tuhannen seuraajan tilin. Kai sen vielä pystyisi palauttaa.

Tähän pystyyn kysely kuka haluaa mut takas TikTokkiin.

Eikö kukaan?

Sitä vähän kommentoin meikä itsekin tässä. Vaikka tarvisi vaan painaa nappia ja palautuisin eloon Kiinaan ;=)) servuille ja tietokantoihin ja no okei olenhan mä jo niille luovuttanut vaikka mitä tahattomasti omaa sormenjälkeä algoritmeille kun hyväksyin käyttöehdot. Kävin kerran vessassa ja luin ne käyttöehdot sillä aikaa. Pisin vessareissu koskaan. Menossa peräpukamat kiittää. Tmi eli too much information. Nytkin pitäisi kyllä olla menossa veskiin. Pelkään että jokin flow häiriintyy. Sain ilmoituksen että ostaja haki postipaketin. Toivottavasti hän ei ole allerginen voimakkaille hajuille. Muahahah. Riskeeraan huonot arvostelut mutta itepähän ruinasi hintaa alaspäin. Vai kaupankäyntiäkö se oli. Eikä mulla oikein muuta pitkää ja kapeaa laatikkoa ollut. Mamaaaa nuudelipaketti briteistä, jossa oli suitsuketta sisällä. En tiedä mitä hivenainetta tästä kirjoittamisesta nyt enää saa. Kuhan sekavasti vaan kosken sormenpäillä näppäimillä ja tuijotan suu auki näyttöä... katson peilistä itseasiassa kun mun sormet liikkuu tässä... Onhan sekin jonkinlaista sosiaalipornon peilaamista. Muahaha.

sähköä menee kun on päällä toi pöytätuuletin koko ajan. On kylmä ja ulkona kuuma – vähän kuin asuisi mökissä briteissä. Paitsi niillä on ollut kuumaa säätä. Ja siitä on kauan kun siellä olin cottagecorea harrastamassa. Miedompaa. Viileämpää. Mulla ei ole ollut lämminvesipulloa koskaan. Ihan kiva lämmin peite kyllä sellainen täkki minkä hankin Marks& Spenceriltä yks joulu. Lähinnä lattiatilaa valtaamassa.

Enkä mä oikein ole ikinä kirjoittanut blogiin elämänmuutoksista tai tärkeistä käännekohdista. Ne on niinku sivunnut vaan mun sepustuksia. Olen kertonut intensiiviset "melkein pyörryin" enkä mä ikinä pyörry – verbaalisesti silloisille korville jotka on kuunnellut. Esim. Novasure operaatio. Miten käytävässä soi se psykoottisesti vihaamani bändi ennen kuin ne otti lisääntymiskyvyn pois lopullisesti sairaalassa. Oksensin kipulääkkeet vaikka sanoin että ei buranaa, kun pääsin kotiin, kun "puudutus" loppuisi. En mä ole kertonut ehkä. Silti se haava auennut jo useissa deittikeskusteluissa tuntemattomille kun pitää selittää itseään. Eikä sillä heille ole merkitystä.

Ihan sama mun elämällä on muiden auttaa minua. Serotoniinit ja dopamiinit on samoja mielihyvän ja hyvien tekojen palkintohormoneita joiden vaikutus mun aivoissa blokataan lääkkeillä. Siispä mielihyvä on pelkkää psykoosia. Koska systeemi on antielämän puolella eli itsensä ja omien tarpeidensa rahallisten arvojen tyydyttäjä. Ympäristömyrkyt Kajsalle joka kuukausi sen kroppaan. Ei me välitetä ihmisoikeuksista. Se on velvollisuus ja oikeus, etuoikeus tässä maassa, pilata toisten elämä.

Näillä läskillä sormin näpytän tätä samaa "katkeruutta" eikä siihen tule taukoa 20 vuoteenkaan. 2013 maaliskuussa tämä kitujainen blogi aloitettu... Maaliskuussa alkaa ehkä vähän valo taas palautua ja toivo kesän auringonsäteistä pilkahtaa. Ehkä se on hyvä hetki aloittaa mitä vaan. Joka kantaa vaikka tänne loppukesään.

Lokakuussa syntyneet vaa'at on vaarallisia. Ehkä mulla ei ole myrskyisiä mielialoja sitten ollenkaan. En terrorisoi kuin paperilla silppuna psykiatrien omia ongelmia tunkea ydinjätteeksi kaikki... niin mikä on se tietokanta jossa olen ikuisesti hullu potilas ja vaikea ja mitä kaikkea enkä ikinä toistaiseksi muuksi muutu...

Muutenkin elämä loppuu kolmenkympin jälkeen tamperelaisena. Nuoruus on ja oli yliarvostettua, koska mun elämän nuoruusvuodet kaapattiin ja pilattiin ja naurettiin päälle... kateudesta koska ne halusi takasi possujunan kyytiin elämän huvipuistoon. Game of Life päättyy muistaakseni eläköitymiseen. Siispä olen ollut maalissa jo 17 vuotta. Siitä olisi voinut tulla 14-vuotias teini elämään varmaan, mutta en päässyt siihen ruutuun koskaan. Peli olisi ottanut muksut pois. Sossut, poliisit, lääkärit, hoitsut. Siinä vastus, systeemi, asia jota ei voi tuntea eikä koskettaa mutta se on harmaannuttanut mun taivaan pilvillä ja pakottanut kulkee sumussa tason laskemaan ja shokkiin. Joku kuolikin kun se suoli oli niin tukossa ja lääkärit ei tehneet mitään kun tukehtui paskaan... Sellaista on psykiatria. Ketään ei kiinnosta. Mä vaan jatkan kriittisyyttä päivästä toiseen. Sivuhuomioita pullollaan marginaaleihin pudonneita substantiiveja.

Havaintojeni ääreen jääminen yleisönä

Harvassa on nämä omituiset, pohdiskelevan omalaatuiset blogitekstit.
Tylsyyttäni aloin järjestellä tavaroita ja löysin pöydältä lojuneet AirPodsit. Oikea kuuloke on hiljaisempi. Siitä se sitten lähti. Testasin niitä hetken ja päädyin kokeilemaan iPhone 17:n saavutettavuusominaisuuksia. Muutaman napinpainalluksen jälkeen puhelin jo yritti puhua puolestani.
Hetken ehdin kuvitella, että alle minuutin puhe riittäisi opettamaan puhelimen kuulostamaan minulta. Todellisuus oli hieman arkisempi. Lopputulos kuulosti enemmän Siriltä, joka oli saanut tehtäväkseen esittää minua. Se oli juuri sitä kuuluisaa uncanny valleyta: ääni oli melkein tuttu, mutta ei kuitenkaan minun.
Kolmella sivupainikkeen painalluksella voi avata toimintoja, joilla puhelimelle voi puhua tai kirjoittaa tekstiä, jonka se lukee ääneen. 
Canny Valley on paikka Skotlannissa. Uncanny valley on se paikka, jossa robotin ääni ei mene läpi omastani. Latasin Garagebandin jotta saisin klipit yhteen. Ei se mun mielestä muminaa ole, mutta halusin analysoida sen tekstin ilmaisun kannalta. Lähinnä aksentti oli kai venäjää.

Alle minuutin puheesta syntyi yksi 55 sekunnin CAF-tiedosto, jonka litterointi oli lähinnä satunnaisia englanninkielisiä testilauseita:

"A Pat said, "There he is." The king cried, "I hate the very name of gold!" During this time, they began weightlifting and other exercise programs. Could we meet next week on either Thursday or Friday? Are you still hungry? He lived with his brother Francis in the Channel Islands. It weighs from 5.5 to 6 ounces. Gardening makes me appreciate our planet and our place in it. Have you written anything else? It lies in the center of the continent." –alle minuutti puhetta .caf tiedostoina

Olin tänään pajalla. Yksi puheenaihe oli se ettei ihmiset tykkää kuulla omaa ääntään mutta siihen ainoa ratkaisu on siedätys. ->Kuuntelee itseään tarpeeksi monta kertaa, kunnes oma ääni lakkaa kuulostamasta vieraalta.

Repeatilla.

Vein älykellon postiin jonka möin. Laatikossa jossa oli tullut suitsukkeita. Ja jotain ihmeellisiä hajuja nytkin tulee jostain en tiedä onko se ilmanpuhdistimeni vai jotain käytävästä ruoanhajua vai mitä. Siksi mä ehkä oon tupakoinut ettei tarvisi haistaa ominaistuoksuja ym muiden hengitystä ja persettä ja hiuslakkaa tai muitakaan paskeja jotka mieluummin edes maskaisi muuksi...
Pieru. Systerinikään ei ikinä piere. Vanhempamme väitti että se on normaalia. Mutta mä en piereskele. Aivoihin varmaan menee kaasut.
Tulostin tuollaisen "lipun" nälkäpeleihin, mutta se on kirjanmerkki<3 En maksanut niin en viittisi jakaa kuvaa siittä. Tosin nykyään etiikka on jotain... tekoälyn laimentamaa etikkasörsseliä.... hihi. Geneeristä sillisalaattia. Sen siitä saa kun heijastaa omia ongelmiaan muihin ja pilaa niiden elämän. Ihanku sitä ei olisi jo tarpeeksi...
Loppuun kai pitäisi laittaa jokin blurpsi tulevasta kirjastani, Jos olisin rikas niin mihin käyttäisin ne, tai Jokainen ihminen on euron arvoinen: suuren ajatuskokeen monet puolet*
pliis älä varasta tätä ideaa – vaikka kukaan ei sitä kirjaa vielä olekaan plumpsauttanut ulos! Vaikea kuvitella miksei, paitsi ettei kustantamot kehtaa.

2012-2018

2020-2026

Rip Ruottiksen töyryt, rinteet, ja meikä keskittää pian "palvelunsa" tipotiehen. Eli kadoksiin. Toivottavasti saan määräyksen ozempiciin ennen kuin hukun mt-potilaiden terveydenhuollon varaan. 12+ vuotta asuin tässä yhteensä. ((Kuuntelen äänikirjaa englanniksi samalla)) 

Söin rasian tuorejuustoa ohuilla kanaleikkeillä ja leipää ja paketin nakkia. eilen kaksi mars patukkaa. Lihoan vaikka ajatustyö ja asioilla ramppailu. 7 tuntia nukuin. Ei riitä rahat joka päivä ostaa jotain energialitkuja.

Tarvitsenko tosiaan monta rajauskynää huulille ja kulmakarvoille ja silmäluomille. En vaan osaa heittää poiskaan. Äänikirjan Nobody wants your shit sain tänään loppuun... se oli lyhyt ja karkea. Voisi saada loppuun netflixistä lisää sarjoja, vaikkei ne mua erityisemmin kiinnosta... pitäisi kai spoilaa itsensä mieluummin...

Miinus tekoäly hakujakin voi käyttää. En ole silti ahdasmielinen. Transfobiset rasistit epäilee toisten ihmisarvoja. Se on pilvilinnoissa elämistä jos luulisi että täällä oisi kaikille tilaa. Hevosmakkaralle ja heinälle härkien kaukalon lapsuuden satukirjoille. Lapset, vanhukset, ja jokainen jonka pitää hengittää tai käydä vessassa. Hermafrodiitit, eunukit, binäärit. Mun kummilusikassa oli Mikki Hiiri. Maailmani on Disneyworld, vaikka kaikki ei tykkää että joku esittää kuuluvansa tänne... ja näin niitä vaan kaksi kertaa kummejani, vauvana ja ripillä.

Elämänvalo pikkuhiljaa hiipii silmistä pois. Ei oo rikos jos kohta meen nukkuu. Melatoniini pitää ottaa 30 min ennen nukkumaanmenoa ja keskimäärin ihminen nukahtaa viidessä minuutissa.

Torkutan enkä ponkaise sängystä ylös pariin tuntiin tai sitten palaan takaisin aamuisin lepäilemään. Siinäpä ne uutiset mun unenlahjoista. Sain kerran unilääkkeet joita en ole koskaan tarvinut, vaan lääkäri määräsi ne ehkäisevästi lääkkeiden sivuvaikutuksiin levottomasta unesta.

13 vuotta sitten pääkaupungissa katsomassa Smaugin autioittama maata viimeksi

 Mä luovutan kohta. En ole oikein uskaltanut heittäytyä. Kuuntelin yhden seminaarin aiheesta josta en tiennyt mitään etukäteen. Osallistuin yhteen tuunaukseen figuurilla joka mulla jo oli ja omalla siveltimellä. Ostin ropecon paidan. Kävelin paljon ympäriinsä. Nukuin täällä ja kävin suihkussa. En ole pelannut enkä ostanut noppia enkä juuri tutustunut mihinkään. Suurin osa johtuu siitä etten ole sisäistänyt karttaa ja olen ollut ihan hukassa. En ole osannut koittaa onnea ilmoittautua mihinkään. En ole heittänyt nopan noppaa vaikka mulla on mukana, en pukenut korvia.
Avajaiset katsoin. Käytin klo 19-22 varmaan odottaa et pääsisi nukkuu, vaan istumiseen. Pitäisi ehkä ottaa kassi mukaan (heitin tyynyn, alustan ja hikiraitaisen topin roskiin) ja lähteä juna-asemalle. Ottaa tästä jotain oppia. Yksin ei varmaan tänne kannata tulla jos on ujo eikä tunne skenestä ketään. Kyllä kaikki on ihan mukavia kun ne täällä vapaaehtoisesti on. Mä vaan satuin haltialippua hakee ja sain.
Paluulippu pitää kohtapuoliin ehkä ostaa oikeasti. Mä en halua oppia mitään alkeita magic the gatheringista tai olla roolipelaaja. Mä en osaa tehdä palapeliä. 8000 osaista tai edes 8 osaista liukupalapelia. Ehkä tulin tänne koska oon nörtti ja rakastan fantasiaa. Mutta täällä ei ole 3ds pelejä myynnissä. Ehtisin tehdä sauvan tai korun jos maksan matskut. Jaksanko mennä taas etsimään aluetta jossa niitä voi tehdä, en  
Ja sitten kun en jaksa enää, lähden kotiin. Tämä on vain niin kaukana kaikesta. Sanoi kukaan helsinkiläinen ikinä  
Katsoin 2023 vuoden ohjelmasta vääriä juttuja. Opasteet oli päin helvettiä, samoin maps ohjasi jonnekin lastausalueelle jnejne oli remontissa koko paikka. Joka kerroksella eri nimet ja uloskäynnit, numeroiduista kokoushuoneista ja halleista en löytänyt sermien takaa toiselle puolen, välttelin ihmisiä ja mitä kaikkea syytä että olin vaan ekakertalaisena yksin ihan väärissä bileissä?
Tulin kotiin ja vedin stockalla avokaadoleivän vilautettuani henkkareita alkossa. Ei löytynyt tipan tippaa alkoholia sieltä messuilta.
Alkkarit oli ihan juustossa. Minusta levisi valkoista vessapaperi hiutaletta kuin konfettia pukkarissa kun otin pois alushousut ja pääsin pesulle. Olisin ehkä mennyt aiemmin mutta naisten suihkut oli perällä ja näin vaan jotain binäärikoodeja ja showpaini miehiä joita ramppasi sieltä sisään ja ulos...
Oli vaihtoalkkarit kyllä. Olisin mennyt farkuissa mutta loppuviimein otin jotkut ikivanhat leggarit kun ne oli kevyemmät. Oli siellä asuja side boobsiakin yhdellä luolamies naisekkeellä että siihen verrattuna mä olin tavis asussa.
En halua dissaa binääri ja trans väestöjä kun nuorin systerikin on liittynyt siihen joukkoon. Äityliini vaan totesi, ettei se siskovelisisarus halua olla tyttö? Halasin sitä sillon melko lujaa kuin olisin pusertanut kauan kadoksissa ollutta veljeä joten kai mä jotenkin tietää hyväksyin sen jo etukäteen. Nuori hiki haisoo erilaiselle.
Pääsen nyt ainakin jatkaa käsikonsolipelailuja sun muuta kädessä keramiikkaa josta juon pienet energiajuomarommit, on muuten myrkyn vihreetä. Ja viintä mitä menin hakee. Kyl nyt kelpaa. Niskat on poikki ja nukuin melko kovalla alustalla _kuitenkin_ ja ranneke vielki kädessä. Poistan jossaki vaiheessa
Ei ollut hyvä nukkua kun se showpaini jatkui ja jatkui ja tuntui että ne heitteli salilla niitä painoja siel tömäytellen nurkasta nurkkaan ja nauru raikasi välillä. Kaikki kuului sinne majailuhalliin niin toista yötä en kyllä torku silleen parin tunnin pätkissä.
Nyt täällä raikaa festarit ulkona viel tän illan. Samat joissa joku vuosi olin narikassa töissä. Ei se mitään mulla on vähän naksuja kotona. Aamupalaksi löysin kassista protskudrinkin ja flapjackin, perjantaina kävin aseman bk:ssa whopperilla ja join espresson ja löysin pähkinäsekoituksen kahviosta. Lisäksi yksi kermatoffee karkkikojusta. Kaupasta otin päärynälipsin. Ei yhtä hyvää kun koko kesän vetänyt jotain mansikkakeitto jäädykkeitä pakastimestaan. Mutta enpä mä mitään kauheasti rahnaa käyttänyt ostoksiinkaan. 25e virallinen xl conipaita. Aluksi kympin taksikyyti asemalle. Kuski sanoi mulle jotain puolustaen helsinkiläisiä. Ja mulle soitettiin psykiatriselta puolelta. Vittu sit junassa jotkut pojat puhui siitä bändin keikkalippujen hinnoista mikä bändi aiheutti mulle koko skitsofrenian. Joku lääkäriopiskelija kirjasi mulla olleen merkityselämyksiä bändin lyriikoista enkä halunnut puhua mitään koko asiasta niin se jäi elää ihan hömppänä valheen humpuukina. Mä siis psykoottisesti vihaan sitä bändiä-
Tilasin botteja et ne kuuntelisi sitä Spotifysta jotta sen alustan bottien vastainen varjelusuoja poistaisi niitte musiikin kokonaan. Ja muutenkin kaikki huonot elämänkäänteet on sisältäneet jotain sen bändin pedofiilimelua ja yksi mieshoitsukin myöns et kun sanon sen bändin nimen se kuulosti siltä pdf:ltä
Mutta joo ottakaa mainokseni pois ja riisukaa viimeisetkin ihmisoikeuteni jos en saa mielipidettä pitää. <3 Varsinkaan edes musiikista. Tai sen esittäjiä en saa olla kuuntelematta. Nih.

Onko tyyny tärkeä niskoille, hartioille vai mille?

 Olkalaukku, vyölaukku ja ehkä jokin random muovipussi jossa on paitaa ja tyyny, kenties dödö. Makuupussi ja alusta tulee mukaan ja pyyhe. Ne menee isoon narikkaan. Vyölakkuni on kuulemma just siisti. Mitään velhoa en tuu esittää. En tiedä, pelkät muoviset haltiakorvat asuna. Katsonut vähän kuvia aiemmista vuosista mutta teema unelmointi sopii krooh kyllä mulle. Kaikilla on oma tapa nukkua ja nähdä unta. Jos nukun yön halinalle paidassa niin voisin jättää sen ylle tyyliin

Olin pajalla tänään aiemmin. Vertailtiin pokemon pelejä ja jotkut puhui periytyvistä asioista. Olen 99% varma että vanhemmat on B ja A, molemmilla sama O resessiivisenä niin mä oon AB(+)  just kysyin rh- vaikutuksesta sikiöön jos äiti on eri veriryhmää yms parin lapsen jälkeen voi kohtu tunnetusti syöpyä tai jotain

Ostin pizza hutista hagendaaz jäätelöä purkin mukaan suolakinuskia. Unohdin välipalat kotiin.

Mutta joo huomenna juna-asemalle ja sieltä kohti ropeconia. Olen ajoissa taas ehkä pari tuntia mutta voi se hyväkin olla. Tunnetusti eksyn Helsinkiin kuten luokkaretkellä…

Pitäisi kyllä tutustua paremmin pohjakarttoihin ja ohjelmaan ensikertalaisena jne.

Mutta turhaa mä tätä kirjoitan. Ostin Tomodachi Lifen switchille 60€. Toivon ettei budjetti ylety. Kallista varmaan Helsingissä. Toisaalta jos käyn Tampereen keskustassa niin menee viiskymppiä eikä edes huomaakaan.