"Tiistai on toivoa täynnä."
Kuuntelin Darudea ym. uutisointeja ja unohdin ihan omat pikselimössöt. Kello oisi niinku yöllä iso viisari käy kakkosen päälle... Montako sormea mulla on käytössä... hmm.
En ehkä jaksa odottaa tukia, että saan jotain syömistä. En voi elää makaronilla. Sorge hiilarit!!!! Ainakin iltapaino oli jotain 120. Muutenkaan noita kaloreita kulu missään. Kuinkahan isot aivot pitäisi olla, että ne kuluttaisi enemmän.
No mut mä nyt pillitän täs vaan jotain. Ei pitäisi nuolaista, ennen kuin tipahtaa, vai kuis ne mun sanonnat meni. Jossain vaiheessa niitä alkaa itsekin kehittää, jos äippäliinin opeilla ei.
Vittu. En mä tiedä, mä olen ihan päästä pyörällään. Veri ei kierrä. Puristaa. Ohjelmointivirhe... palauttakaa laite valmistajalle...
Tekstit ovat suomalaisen naisen päiväkirjamerkintöjä, joissa hän kirjoittaa arkielämästään, harrastuksistaan ja ajatuksistaan. Hän jakaa paljon omia mielipiteitään ja kokemuksiaan, joista osa liittyy henkiseen terveyteen, elämänarvoihin ja yhteiskuntakritiikkiin. Hän kirjoittaa myös paljon harrastuksistaan, kuten postikorttien lähettämisestä, kirjojen lukemisesta ja peleistä. Tekstin tyyli on avoin, suora ja henkilökohtainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
"Kiitos paljon, että otit aikaa lukeaksesi ja kommentoidaksesi kirjoitustani! Arvostaisin, jos voisit pitää kommenttisi ystävällisenä ja positiivisena. Kiitos myös, että tarkistat oikeinkirjoituksen ennen julkaisemista!"