Suomalaiset rakastaa hiljaisuuttaan. Puhtaita vesiä, metsää- no ei ainakaan liikaa. Vaikka olisi miten eniten maailmassa jotain henkilöä kohti. Joskus kalorikaan ei ole tasavertainen, kun se on vain yksikkö jolla mitataan energiaa. Riippuu mitä laittaa suuhunsa.
Eilen tein maanjärisyttäviä tajuamisia itsestäni ja menin ajoissa nukkumaan vihdoin väsyneenä... kukapa ei haluaisi välillä juoda vettä jos koulupäiväkin kestää kahdeksan tuntia, eikä sinä aikana muista, että tosi kuin vesi. Missähän piilokameraa piilotetaan?
Heräsin kuudelta. Hervantalainen rapsutti jo autoa lumista siellä. Parvekkeelta kuulin. Varmaan ollut mikään hiljainen yö minulla, kun aamulla heräsin jotenkin slimet kurkussa ja aivan kuin olisin polttanut askin liikaa?
Piti hankkia sellainen lasten värikäs muovilapio parvekkeen lumenluontiin. En vain ole perhehelvetissä ehtinyt käymään. Pitäisi postittaa ulosottovirastoonkin 20 x A4 tuomio
Ehkä en tiedä missä välissä mitään ehtii tekemään? t. aamukahvin juonut, aamupuuro vaiheessa
Tekstit ovat suomalaisen naisen päiväkirjamerkintöjä, joissa hän kirjoittaa arkielämästään, harrastuksistaan ja ajatuksistaan. Hän jakaa paljon omia mielipiteitään ja kokemuksiaan, joista osa liittyy henkiseen terveyteen, elämänarvoihin ja yhteiskuntakritiikkiin. Hän kirjoittaa myös paljon harrastuksistaan, kuten postikorttien lähettämisestä, kirjojen lukemisesta ja peleistä. Tekstin tyyli on avoin, suora ja henkilökohtainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
"Kiitos paljon, että otit aikaa lukeaksesi ja kommentoidaksesi kirjoitustani! Arvostaisin, jos voisit pitää kommenttisi ystävällisenä ja positiivisena. Kiitos myös, että tarkistat oikeinkirjoituksen ennen julkaisemista!"