Katsoin elokuvan Yesterday. Vaikea kuvitella maailma ilman cokista, tupakkaa, harry potteria, ja sitä the beatlesia. Ehkä leffantekijät käsitti väärin ilmiö sanan englanniksi phenomenon ja sekoitti feromoneihin kun se oli niin romanttinen ja antikliimaksinen. Sitä ennen katsoin pornohypnoosia varmaan tunnin tai ainakin poistin selaushistoriaa sen verran. En ole perusterve niin en saisi hypnotisoida itseäni tällä diagnoosilla, joudun vielä psykoosiin, heh he. Toisaalta mitä pienistä mielihyvähormoneista ja tunteista kun on psyykenlääkitys joka saa ne poikkeaa perusterveiden elimistön toiminnasta. Estävät normaalin kierron serotoniilta. Dopamiini ja serotoniini yhteen soppii pussauskoppii?
Kymmenen vuotta jo kuunnellut samaa paskaa mitä perusterveet hoitsut ihmettelevät mun injektiosta. Maitomaista ainetta joka tuntuu lihaksessa pari päivää piston jälkeen, kun sitä on niin paljon. Eri hoitaja, samat kysymykset. Kiitti vaan mulle.
Lääketeollisuuden kassaan vaan kilahtaa.
Söin eilen pari lihasrelaksanttia ja ne kolmiolääkkeet väsytti. Mutta myös ehkä puhuin asioita, joista en normaalisti mitään sanoisi. Sekaisin ehkä väittäisin olleeni.
Naapuri raukka oli tulilinjalla kun unenpöpperössä kyynel vieri korvaani kuunnellen Rakkaus on murhaa soittolistaa ja tollee, sen sohvalle nukahdin, puoliakaan muista. Vein sille jotain uunissa kypsennettyä lättyjen tapaista ja olin syönyt jo puoli peltiä nimittäin sen puolen minkä uuni oli kypsentänyt paremmin.
En ajattele muita ihmisiä. Tyyppi käy töissä ja lähinnä sietää minua ja ei anna mun kiittää seksuaalisilla palveluksilla.
Tiukka ei tulee aina.
Muistin lapsuudesta miten äiti sanoi että isänikin oli tykännyt pianomusiikista, "pimputuksesta" ja että olen ihan samanlainen kuin se. Valheilla on lyhyet jäljet, mutta ne jättää kauhean myrskyn jälkeensä. Joskus kun mun ÄO oli 125 niin ehkä tykkäsin klassisesta musasta. Luonnonääniä nekin säveltäjät matki. Yksi nettituttu avautui, että sitä itkettää klassisen musiikin kuuntelu. Siitä kyllä passittaisin hänet hoitoon. Miten voi mieluummin kuunnella Poets of the Fallia. Sitä paitsi en edes ole syntynyt syksyllä joidenkin mukaan, ja henk.koht käytän mieluummin autumn sanaa kuin Fall mutta tänään alkaa pimentyä tällä pallonpuoliskolla. Pitkä tarina jota ei kukaan kuuntele jos vaan kenenkään pallit on laskeutuneet.
Lauloin joskus Yesterdayta autossa ja isäpuoli käski heittelee vaikka pienillä kivillä, mutta olemaan laulamatta. Lukiossa Pohjanmaalla kiviä kiinnosti vieläkin.
Varastaminen on suuri kunnia ja ihan normaalia luovassa prosessissa. En silti kuuntelisi paskaakaan sitä bändiä. Syöttäkää mulle paskaa, oksennan sen ja syön mieluummin uudestaan. Kerran vuodessa pakko tarkistaa mitä musiikkia ne taas ovat "keksineet". Ja siitäkin menee päivä pilalle ja saan painajaisia.
Mutta ihan miten vaan. Ansaitsevat ihmiset omat harhaluulonsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos että ajattelit kirjoitustani ja ajattelit jättää kommenttia, mutta pidäthän tyylisi positiivisena. Kirjoitat asiallisesti ja kiinnittäisit, huomiota oikeinkirjoitukseen, kiitos!