Terve ota tuoli ja istu Kajsan vahakabinettiin ennen kuin tärisevä juna tulee

Jos mä saan öisin henkeä eikä mun sydämen tarvitse enää kamppailla niin lujaa katkoksien aikaan, niin en varmaan laihdukaan enää nukkuessa... tää ei tiedä hyvää. Mun on varmaan mahdoton liikkua enemmän kuin kuluttaa. Pystyn toki jotain kehonvastusjumppaa ja 5kg painoilla tekee liikkeitä tai olemaan kuntopyörällä maksimissaan 12 minuuttia kerralla tai nyrkkeilee ilmaa. Pitäisi lähteä käveleen lähimmälle uimarannalle 2,5 kilsaa tai Kauppiin pururadoille vetää lenkkiä. En oikein keksi muutakaan sitten. Tai no onhan mulla toi hyppynaru. Ei kannata liian monimutkaista tehdä. Hikoilen jo siitä että käyn kaupassa tai muutenkin kymmenestä minutista ja sitten suihkussa täytyy käydä.
Mieluiten en tekisi mitään. Motivaatio on sitä, että kunto olisi parempi jossain vaiheessa. Jonkinlaisia pieniä tavoitteita keksiä. Tehdä kärpäsistä härkäsiä.
Eilen sain tänne jonkun kosteusvaurio asiantuntijan siistii mun viemäriä. Se nosti sieltä hiusmössöö jokusen kourallisen. Juotiin päiväkahvit. Ehdotti sen siivoamista joka kuukausi.
Keskellä viikkoa oli eilinen ja nyt kääntyy vähän loppua kohti. Vedin puurot naamaan. Kaikkea omituista sattuu ja tapahtuu mutta tää ei oo välttis oikea paikka jakaa sellaisia. Tai no, eilinen nautinto jotenkin sattui? Liukkari ja geishakuula jotenkin puhkasi mun immenkalvon tai muuta, pientä vuotoa ja otin kipulääkkeen. Löysin jotain opettaja-oppilas pornhubista ja mun orkku oli niin kipeä. Antikliimaksi. Sit se vieras tuli ja yritin olla tuijottamatta silmiin. Sellaiset punaiset pitsipöksyt joissa on vako, tuli riisuttua. Sillä ei ollut kauhean suuri varustus, eikä se kehunut mua mitenkään. Käski soitella ja sit se unohti hupparinsa tänne, liekö siellä ollut sen puhelin, en itse kyllä pystyisi lähteä mistään ilman puhelinta.
Analysointia turhaa okei? Bakteerit mahassa vaikuttaa käyttäytymiseen kuulemma ja mun rasvankiertoelin haluaa vain tarrautua lujasti kiinni jokaikiseen kaloriin. Se että unelmoi että laihtuisi ei ole hauskaa. Hoijakkaa. Jos mulla olisi toivoa enää ikinä pudottaa painoa. Ei ole nuoren ihmisen aineenvaihduntaa mukamas. Muutenkin kaikki tilastot oisi vastaan. En tiedä mistä aloittaa? Kuntopyörä toimii kuivaustelineenä. Jokin nappi pelikoneesta hajoaa jos täysillä huitoo ja sit muutkin pelit tulee mahdottomiksi päästä eteenpäin. FML. Verta hikeä kyyneleitä mutta ei vaan mikään muutu ikinä paremmaksi. Elämä on kamppailua.
Ei mulla ole sataa euroa käyttää viikossa. Tosin mulla on vaan yksi psykoterapialasku maksettava ennen takuueläkettä. Sekin tulossa vasta juhannuksen jälkeen... ja loppukuusta mulla ei oo taaskaan rahaa mihinkään varmaankaan. Että ostaa sitä vessapaperia ja tamponeita vaan. Voisin tehdä kiisselin mutta siinä on sokeria se pari desiä litrassa. Mitä muuta voi tehdä sitruunoista? Elämä tosiaan anna muuta kuin sitruunoita.
Voisi kuunnella enkuksi jotain kirjoja kun se kerran vei taas 13egee tililtä vittu. Ostaisin jonkun lesbokulttuurista kertovan kirjan kun kerran rikollisuudesta mustassa amerikassa ei ollut tarjolla pulitzerin saanutta. Kaikki elämät ja dollarinmerkit merkkaa, koska on muutenkin liian vaikea olla 😜