Äänikirja kertoo että luovuus vaatii riskinottokykyä. En nukkunut viime yönä mutta jotain olen työstänyt. Söin vihreä kuula suklaalevyn ja kurkkua kun ei ollut hamsterin lemppari. Poltan röökiä vikoilla rahoilla. Säästin toisaalta hyvin tatuointiin 370€, mutta kotivakuutus toki tuli tilille siitä puhelimesta joka hajosi.
Mietin koulutusvaihtoehtojani, passin hankkimista, elämäni uuteen uskoon laittamista. Hain ilmaiselle matematiikan kurssille. Kävin suihkussa, pesin banaani maskit pois. Eilen tein monet tiktokit pitkästä aikaa. Pesin pyykit kaksi kertaa ja tiskasin astioita. Oli enemmän energiaa. Mulla siis, ei siinä energiakriisissä.
Mulla on enää neljä rullaa vessapaperia. Muutenkin täytyy olla tietoisempi kulutustavaroistaan. Vein roskaa pahvikassin ja kestokassin, muistanutkaan että sain roskapusseja mutsilta. Saisin hänen työmatkaedun käyttööni matkakortille(?) siinäkin säästyis oikeesti.
Yksi tuttu tulee muutamaksi yöksi just kun aloitan työtehtävät seuraavana päivänä. En ole soittanut vuokranantajalle siitä muttei sen joka kerta tarvi tietää jos kaveri tulee vieraaksi.
Pitää oppia pukeutua taas viileään säähän ja ettei kolitsihupparin narut roiku töissä jääden koneiden väliin.
Kaikkea pitää miettiä ihan hirmusti!!! Kuka haluaa tiedostaa jokaista nappia??
Täällä ei ole kirjoittamattomia sääntöjä netissä kanssakäymiseen, sitä saa vain omin aivoin miettiessä. Luulis et oisi aloitekykyä kun oon nyt fyysistä kuntoa parantanut kesällä koiranhoitajanakin… muuten tylsä kesä. Missään en käynyt. Kastoin talviturkin nopeasti parit kerrat.
Kaduttaa kun en pelaa virtuaalilaseilla tai käsikonsolilla mutta ei kuitenkaan voisi poiskaan myydä. Jos päätä särkee, ei se lopu jos ei lopulta ota särkylääkettä.
Pitää oikeasti aikuistua eikä murehtia. Täytän pian 34 vuotta. En ole miettinyt mitä haluan synttärilahjaksi. Surkeutta vain.
Kirjoitan luurilla tällä kertaa. Aikasyöppöjä olisi vaikka mitä. Tiedostus, itsetiedostus, tajunta ja tajuaminen. Mun huono hapenottokyky, kaikki piilevät huonot geenit eikä terveyttä voi ottaa selvyytenä.
En ole romantikko. En kierrätä ketään hoitoja. En voi saada lapsiakaan. Pari vuotta kerrallaan, päiväunet havahdus kerrallaan. Yhdet maalinkuivumiset katsomisen, tai hiusten kuivumiset tylsää tuijotusta jonnekin introspektioon eiku, polarisaatioon.
Minusta ei tulisi äidinkielenopettajaa. Valehtelin epäsuoraan jos väitin että opiskelisin yhteiskuntatieteitä. Melkein valmis taivaanrannanmaalari. Kukaan ota vakavissaan.
Ne jotka maksaa verot, maksaneet minunkin kelpoisuuden jatkoon. Lapsilla riittää viikkorahaa vielä. Pystyisipä säästää ikinä. Ottavat sen mitä antavat. Omavastuut. No en kuule aikonut juosta tielle.
Kepillä jäätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos että ajattelit kirjoitustani ja ajattelit jättää kommenttia, mutta pidäthän tyylisi positiivisena. Kirjoitat asiallisesti ja kiinnittäisit, huomiota oikeinkirjoitukseen, kiitos!