Tulee olemaan ihan karsea olo! 1-1,5 tunnin päästä lähdettävä. Mua kutsutaan hoitajan luokse päivystysaulasta, koska ne perui mun ajan. En ole yhtään siinä kondiksessa, että menisin haetuttaa jotain mielialalääkettä kankkuun. Apteekistakin voisi hakea loput satsit lääkettä.
Otin äsken panadolin 1mg, mutta mitä sekin auttaa. Ei ole tapana valittaa, olo on vain heikko ja syytön minä tähän flunssaan olen.
Pelannut Elvenaria koko eilisillan, tein uuden tilin. Se oli tässä auki... Lähetin kaksi postcrossing korttia ja tilasin uusia postimerkkejä. Jotakin tekemistä pakko olla, oli se sitten osoitetarrojen taiteilua tai muuta.
Hain kaupasta askin, ja suklaata levyn. En tiedä miten ajattelin selvitä näillä tuloilla taas. Herätys iPhonesta alkoi soida. Tunnin olen ollut hereillä.
Muutaman kerran näin unissa jotain terapeuttista viestiä unenpöpperössä siitä ettei ole mun syytä, mutta en sitten enää muistanut tarkalleen mitä se oli... synninpäästöä katarttista jotakin, viattomana syytetyn itsetiedostus elämys omasta syyttömyydestänsä. Jeps. Aina ollut syntipukki lapsena äidille. Ajoi se sitten 100km väärään suuntaan autolla tai ei päässyt paikalliseen juopottelee kun huomautin ettei mua voi jättää yksin mökillä. Lapsistaan ikinä välittänyt tuon taivaallista. On se erikoinen äiti. Kylmään suihkuun ammeeseen vain vaatteet päällä. Ei kukaan ansaitse sellaista, vaikka olisi adhd tai rauhallinen. Sen sisarukset on kaikki vihannut mua. Haukkuneet haisuliksi, uhanneet tappaa kun hukkasin jonkun barbien korkokengän muka, lyönyt hampaat sileäksi, heittänyt ämpärin kylmää vettä mun päälle. Vähän kuin se naapurintyttö jolle löin verta tulemaan nenästä koska hän tuli liian lähelle ystävällisesti tutustumaan, ja sitten se yksi talvi tönäsi mut täyteen ojaan kun palasin koulusta. Äitihän ei ikinä saattanut kouluun edes ekana koulupäivänä ehtinyt, saatika tullut mun koulunäytelmiä katsomaan.
Mutta se surkeudesta. Edelleen yritän kasata luitani kokoon. Sopivaa vaatetta päälle tuonne pihalle. Aivot jumissa ja räkä jumissa jossain, missä niistäminen rohduttanut nenänpielet. Tähän ei oikein auta mikään. Siksi varmaan yleinen. Tähän kuoleekin ihmisiä. Mikähän helpotus se kuolemakin olisi? Piinaa ja kidutusta koko elämä.
Otin äsken panadolin 1mg, mutta mitä sekin auttaa. Ei ole tapana valittaa, olo on vain heikko ja syytön minä tähän flunssaan olen.
Pelannut Elvenaria koko eilisillan, tein uuden tilin. Se oli tässä auki... Lähetin kaksi postcrossing korttia ja tilasin uusia postimerkkejä. Jotakin tekemistä pakko olla, oli se sitten osoitetarrojen taiteilua tai muuta.
Hain kaupasta askin, ja suklaata levyn. En tiedä miten ajattelin selvitä näillä tuloilla taas. Herätys iPhonesta alkoi soida. Tunnin olen ollut hereillä.
Muutaman kerran näin unissa jotain terapeuttista viestiä unenpöpperössä siitä ettei ole mun syytä, mutta en sitten enää muistanut tarkalleen mitä se oli... synninpäästöä katarttista jotakin, viattomana syytetyn itsetiedostus elämys omasta syyttömyydestänsä. Jeps. Aina ollut syntipukki lapsena äidille. Ajoi se sitten 100km väärään suuntaan autolla tai ei päässyt paikalliseen juopottelee kun huomautin ettei mua voi jättää yksin mökillä. Lapsistaan ikinä välittänyt tuon taivaallista. On se erikoinen äiti. Kylmään suihkuun ammeeseen vain vaatteet päällä. Ei kukaan ansaitse sellaista, vaikka olisi adhd tai rauhallinen. Sen sisarukset on kaikki vihannut mua. Haukkuneet haisuliksi, uhanneet tappaa kun hukkasin jonkun barbien korkokengän muka, lyönyt hampaat sileäksi, heittänyt ämpärin kylmää vettä mun päälle. Vähän kuin se naapurintyttö jolle löin verta tulemaan nenästä koska hän tuli liian lähelle ystävällisesti tutustumaan, ja sitten se yksi talvi tönäsi mut täyteen ojaan kun palasin koulusta. Äitihän ei ikinä saattanut kouluun edes ekana koulupäivänä ehtinyt, saatika tullut mun koulunäytelmiä katsomaan.
Mutta se surkeudesta. Edelleen yritän kasata luitani kokoon. Sopivaa vaatetta päälle tuonne pihalle. Aivot jumissa ja räkä jumissa jossain, missä niistäminen rohduttanut nenänpielet. Tähän ei oikein auta mikään. Siksi varmaan yleinen. Tähän kuoleekin ihmisiä. Mikähän helpotus se kuolemakin olisi? Piinaa ja kidutusta koko elämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos että ajattelit kirjoitustani ja ajattelit jättää kommenttia, mutta pidäthän tyylisi positiivisena. Kirjoitat asiallisesti ja kiinnittäisit, huomiota oikeinkirjoitukseen, kiitos!