Syönyt tänään elääkseni. Tein vielä puolikkaan roiskeläppä pitsan mikrossa, riisinuudeleita ja kimchiä söin puikoilla. Koko päivän ehkä välipaloja vetänyt, mutta nyt tuli jotain lämmintä ateriaa. Ei voi sen mukavuutta yliarvostaa.
Sisäiseen puheeseeni ei välttisi kuulu joskus jotain sanoja niin vaikea löytää ne jommallakummalla kielellä, englanniksi tai suomeksi. Telkkarista katsoin taikuutta viimeiset kohtaukset sitä orpopoika sauvan katkaisua ja pahisvelhon muuttumista tuhkaksi. Vähemmästäkin ärsyyntyy, kun kirjoissa oli vähän jotain muuta. Onneksi en ole niitä lukenut suomeksi kahta viimeistä. En ainakaan muista! Möin joskus kaikki kirjani 80eurolla mitkä liittyi siihen maailmaan. (Enpä ole kaivannut dvd ja bluray kokoelmaanikaan jonka möin joskus 50e.)
Tällaista välipuhetta. Lumi tuli äkisti taas tänäkin vuonna yhdessä yössä. Maagisesti kurpitsat peittyi lumeen. Vähän kuin yhdessä elokuvassa muuttuu kevääksi kun yksi paju pudottaa kaikki lehtensä karistamalla kerrasta ne. About kaikki joiden tiktok videot pyörii mun Friends -sivulla joka päivä jotain uutta turhaa lähikuvaa tunnin välein, ovat myös yllättyneet takapihojensa kinoksista kun pakko kuvata kaikki lumihiutaleet
Eilen illalla särki taas päätä ja otin pitkän kuuman vaahtokylvyn. Ajatukset hälveni samoin kuin se päänsärky. Ei mulla ole kylpyammetta. Muovinen epämukava saavi vaan johon mahtuu just pään alapuolelta veden alle itsensä kampeamaan.
Ei mulla oikeastaan mitään asiaa ole. Älypuhelimella vain huonoryhtisenä stalkannut kaikkea. Yksi puhelu ja sähköpostia. Tikkareita, suolapähkinöitä, omenaa ja satsumoita, pähkinäsuklaarakeita ja taateleita, tuc keksejä. Tiskasin ja otin kynsilakat pois mutta jäi kesken nekin. Kuuntelin äänikirjaa jostain 2014 vuodelta. Okei no se oli varmaan kolmososa mutta silti... kaikkea juonelle tärkeää tapahtui edellleen... yksi lapsi alkoi puhua joka ennen ei ollut sanonut mitään, ja päähenkilölle alkaa selviää miten sen mielenhallinta taidot toimii.
Mitähän sitä julkaisisi. Mikä mun markkinarako olikaan? niche. strict. restrict. Joskus kysyn chatgpt:ltä kääntää jotain mulle tai tekee jonkun jakolaskun. Esim. montako sivua luen x minuutissa jos lukunopeus 80 sivua tunnissa.
Kesken Wayward ja Lavender Bay tuossa muitten muassa. Kirjat on nykyään kerroksellisia siten että eri henkilöt eri luvuissa kertoo samaa tarinaa. Melkein kaikki mitä lukenut oikeastaan yhdistää se, että perspektiiviä vaihdetaan välillä? Onpas se nyt outoa muuten. Ehkä se on joku fiktiossa trendaavakin juttu jos ette ole huomannut. Ette lue kirjoja okei sitten. Mitäpä lukea mitään. Leikkiä vain aikuista ja olla älypuhelimen vanki koukuttuneena, niin mihin? Bakteerit joita näytöllä tökkii, kerrostuu vain kuin helmi simpukan sisällä. Simpukka raukkaa kun sitä ärsyttää se roska ja se pitää nuolla pois omilla kuorinesteillä kovaksi kunnes joku avaa sut ja ottaa sen vihdoin pois.
Mitäs olinkaan selittääs. Voisi uudestaan, uudestaan. Teletappina ottaa vastaan autotiellä auto. Raakaa huumoria. Tai siis halipumpulia. jep
holy baloney... jotain Australian masterchefiä. En ole kuullut mitään mun australialaisesta salarakkaasta kuukausiin. En mä ole sille mitään edelleenkään. Turha miettiä edes koko paskaa.
Telkkari vaihtaa kanavaa automaattisesti nykyään klo19.30 neloselle enkä ole varma mistä sen saisi pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos että ajattelit kirjoitustani ja ajattelit jättää kommenttia, mutta pidäthän tyylisi positiivisena. Kirjoitat asiallisesti ja kiinnittäisit, huomiota oikeinkirjoitukseen, kiitos!