Tässä tulee spoileri: Me kaikki kuollaan ja puutarhuri teki sen. (trooppi ehkä jokaisesta murhamysteeristä)
Katsoin tänään koko sarjan, Agatha All Alongin. Hänen violetin värinen taikuus on merkki siitä, ettei häneen voi luottaa. Se sopii väri hyvin vihreän kanssa, esim. makuuhuoneeseen. Nukahtamiseen. Agatha oli sen Wandan toisen lapsista lastenhoitaja, ja poika oli sarjamurhaaja mutta myös syytön että hyppäsi kehoa ja loi kokonaisen populaarikulttuurin sen ympärille miten Agatha huijasi noitia balladilla jonka keksi yhdessä poikansa kanssa (joka sai kätkyt kuoleman eli nukahti). Mutta siis se sininen taikuus oli vähän kuin se itsekorjaava osuus. Kuolemalle ei oikeastaan jäänyt minkäänlaista osaa eikä arpaa, paitsi kulkea vierellä, antaa aikaa, ja tässä tapauksessa veitsellä raapaista paperilavasteisiin viilto.
Taikuus on jännä konsepti ja meikä on noita itsekin. Ei tarvitse paljoa coveneita. Kuka voisi ymmärtää toisen haluja koskaan kovin täydellisesti. Laventelinsininen on vähän kuin violetti mutta silti sinisempi. Lempparivärini. Silmät mulla on eniten harmaan värisestä perheestä (jopa se ruskehtava mun pupillin ympärillä). Sen voi sitten lukea miten tykkää. Tai hukuttaa koko tarinan. ;) vanha tuttu, harmaanuttu. sen pituinen juttu se...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos että ajattelit kirjoitustani ja ajattelit jättää kommenttia, mutta pidäthän tyylisi positiivisena. Kirjoitat asiallisesti ja kiinnittäisit, huomiota oikeinkirjoitukseen, kiitos!