.png)
Tilasin sushia ja hankin Netflixin pitkästä aikaa ja vuokrasin toimintakomedian. Siihen mennyt rahat. Pitäisi etsiä kengät jotka ei maksa kahtasataa/ei olisi kaupunkijuoksukengät jotta äiti ostaisi ne mulle… En mä jaksa etsiä? Mulla oli 9 luokalla tai 8. paksupohjaiset kalliit violetit vai oliko ne mustat, mokkakengät myös lohikäärmeen kuvilla. Sitten punaiset skeittikengät kävelin Samarian rotkon ilman rakkoja. Mitäs muita kunniamainintoja? Samat tennarit koko vaihtarivuoden kunnes vaihdoin flipfloppi sandaaleihin puhki nekin kävelin Ruisrock 2006… Rasmukselta tullut uutta musiikkia ja he oli TikTok livessä. Lyriikat oli siitä hyviä että love or hate us, jne oot weird as us.. Mainstream on aina ollut ensin vähemmistön elämäntyyliä. Punkkarit, rokkarit, curly girlit… näitähän on. Lentäviä autoja ei ihan vielä.
Hik. Tulin sängylle kun oli vielä luonnonvaloa.
Sen bändin englanti oli melko kamalaa. Jos joku huutaisi rallienglantia tai ei osaisi rytmiä (pinkki pantteri tunnusmusa) vaan venyttäisi vokaaleita. Ym. ei riitä että lisää yeah, ja nielaisee muutaman kirjaimen yrittäen lausua kuitenkin kaikki. Lisää aikaa saa toki kun elehtii, mutta sanooko silti vähemmän. Kätevää jos ymmärretään paremmin mutta ei natiivit puhu siten. Mun oma enkku on joskus Shakespearea. Joskus räppiä. Rasmuksen solisti sanoi ettei pysty kuuntelee kantria eikä reggaeta.
Olen kyllä alkanut kehittää korvaa kantriradiolle ja eilen löysin metalli reggaeta Sootifysta, taisi olla Måneskinilta vastaavaa.
Variaatio on hyvästä. Löytyy oma tyyli. Auttaa jos on seksikäs tietenkin. Mulla olisi opettelemista pysyä laihana. On niin häiriöitynyttä mun syömiset. Yrittänyt liikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
"Kiitos paljon, että otit aikaa lukeaksesi ja kommentoidaksesi kirjoitustani! Arvostaisin, jos voisit pitää kommenttisi ystävällisenä ja positiivisena. Kiitos myös, että tarkistat oikeinkirjoituksen ennen julkaisemista!"