Kitujainen'25: En ottanut kuvia

Teknologian temput ja arjen pikaiset ihmeet

Selkis mysteerinen vilkkuva valo olkkarissa. Älypistorasia oli hukannut itsensä irti. Mun piti hakea se uudestaan sovellukseen. Se ilmeisesti yritti hakea jotain tai ilmoittaa itsestään. Imuroin myös robotti imurilla vähän. Paahdin paahtoleipää ja kaakaoo kapselikeittimellä. Lämmitin vieraalle yhden voileivän minkä välissä oli sulatejuustoviipale. Siivoilin hänen jälkiä. Pahviroskaa, nikotiinipusseja, lautasia. Tarjosin hyvän pitsan sille joskus keskiyön maissa. Sanoi jotain että parasta pitsaa mitä syönyt.

Hetki kiireen keskellä

Vastasin tässä vaiheessa puhelimeen, ja möivät lehtiä. Löin hätäpäissäni luurin kiinni. Just yritin päästä eroon kauhean painavasta korkeasta pinosta niitten lehtiä parilta vuodelta. En mä nyt jaksa lukea.

Pyykkien ja kodinhoidon maraton

Pesen pyykkiä kuten eilenkin pesin päivittäisiä vaatteita. Vieraiden lakanoita, tyynyliinoja, pussilakanoita ja mun muutamat sukat 3 tunnin ohjelmalla. On nyt päällä se. Pitäisi melkein viedä kuivaushuoneeseen jo.

Arkiset rahakysymykset ja pikku palvelusvaihdot

Juotiin mun chardonnay-pullo ja makseli kaljavelat pois yhden tölkin. Mulla on kertynyt kaksi kestokassillista pulloja. Siinä on ihan varmasti 15 euroa. Hän lainasi multa rahaa ja tiskasi mun tiskit sitten kuitatakseen velan. Se oli vain 15 euroa... joskus maksoin yhdelle naiselle silittämisestä 20 e ja se osti melkein heti niillä tupakkaa, vaikka sen piti olla jollekin Intian reissulle kassarahaa? Annoin sille kyllä silityskoneenkin. Siitä on aikaa. Ostan palveluksia juu nou

Kauhuleffa ja nuoruuden muistot

Katsottiin kauhuleffa Ma. Se ei ollut hyvä välttämättä, siinä oli vaan korostettu traumaa ja yksinäisyyttä ja hulluutta johon se päähenkilö ajettiin kun se kiinnostui mielessään joukosta nuoria. Jolle tuli oma nuoruus mieleen ja payback

Mielenmaisemat ja arjen kamppailut

En ole kuulemma häiriöksi yhteiskunnassa, eikä olisi mun laitonta lopettaa "pakkolääkitys avohoidossa" johon ei voida pakottaa. Mutta toisaalta voidaan. Käytännössä. Mulla on suurin annos jotain rauhoittavaa xanaxin tapaista. Muuten ehkä voisi elää vähän täydempää elämää. Lannistettu ja sitten kai kohtalooni ehdollistunut. Pilaavat mun sisäelimet, ne rasvoittuu ja aineenvaihdunta hidastaa laihduttamista. Mulla ei ole nyt edes peruskuntoa, vaikka 2018 kävelin keskimäärin joka päivä sen 10 000 askelta ja painoin silti 122-125 kg. Nykyään hyvä jos yli tuhat askelta saan kotona. Yksi psykiatri sanoi ettei ole ihan normaalia kävellä kotona ympyrää tai miten sen asian sitten esitinkään. Joten en tee edes sitä. Osastolla yksi käytävä oli jotain tuhat askelta tai vähemmän mitä laskin.

Psykiatrinen hoito ja byrokratian kohtaamiset

Nykyään voi toki olla, että sairaala on täynnä ja jos lopettaisin lääkkeet, ei olisi tilaa mulle. Mutta rikkoisivat he lakia varmasti jos päättäisin etten enää mene pistettäväksi joka kuukausi. Kokeilisivat muita lääkkeitä. Yrittäähän ne nytkin kuunnella mua. Että tulisin kuulluksi. Kun sille psyk. hoitsulle juttelen jotain 10krt vuodessa. En mä ajatellut että kymmenen kerran käyntikortti olisi vuotuinen.

Kotonäköiset järjestyskurin hetket

Eniveis. Täällä on siistimpää. Tiskit on pois. Lattioilla ei ole murusia. Jos ei anna minkään kasaantua. Edes vaatekasojen lattialla... se on seuraava ihmetys.

Työeläke, kulutuksen arvaamattomuus ja omat oikaisuhetket

Mulla ei ole enää paljoa jäljellä työeläkkeestä. Tai siis on, mutta olen elänyt liian leveästi. Pakollisia menoja jossain vaiheessa hankkia uusi henkilöllisyystodistus. Maksoin tämän kuukauden liittymä laskun kaksi kertaa vahingossa. Tilasin sen typerän fanituotteen huutokaupassa. Ruokaa käynyt ostaa sekä savukkeita ihan liikaa. Pahin ehkä alkoholi. Kerääntyy heti omenavartaloksi keskelle.

Verkkokaupan yllätyksiä ja tyylin haasteita

Mun Shein-tilaus tuli. Siinä oli kivoja valkoisia vaatteita... Sain heti intialaista kastiketta hameelle. Sitten siinä oli kynsiä ja kynsiviiloja. Laitoin heti vasempaan käteen. Ne ei ole edes irronneet??! Harkitsen seuraavaksi varpaankynsiä. Atsiu. Kunhan tulee vähän lämpimempiä kelejä.

riisiä ja kanaa

Mitä me tästä opimme

Myös katsottiin elokuvan lisäksi vaalivalvojaisia Yleltä. Yritti saada yhteiskuntaoppia ja historiaa mun paksuun kalloon. Lukiossa tuli 4 yhteiskuntaopista. Ei sillä että olisin kirjoittanut äidinkieltäkään läpi. Siksihän mä kärsin tätä blogiakin päivittäin. Että oppisin kirjoittaa tai jotain? Psykiatri tulosti sormen paksuisen nivaskan paperia mun "nettikirjoituksia" ja alkoi lukea niitä mulle takaisin. Ei kukaan niin nykyaikana tekisi... Olen kertonut tuon jo kaikille vastaantuleville kyllä.