Katsoin kelloa puhelimesta kahdelta aamuyöllä sattumalta ja hypnotisoiduin aamuseitsemään asti melkein taas katsomaan live striimiä. Vaikka on mulla toki viides aisti niille. Liian pitkään seurannut häntä. Tunnen liian hyvin. Sanoi itse.
Mulla on taas yötä yksi tuttu. Kuorsausta ja sateenropinaa aamuyöstä sekä sen yhden myynti kailotusta. Pikkuautoja. Leikkiautoja. Nimmareita. Hyvät katteet ehkä tavaroilla. Ei moitinnan varaa.
Nostalgia myy edelleen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
"Kiitos paljon, että otit aikaa lukeaksesi ja kommentoidaksesi kirjoitustani! Arvostaisin, jos voisit pitää kommenttisi ystävällisenä ja positiivisena. Kiitos myös, että tarkistat oikeinkirjoituksen ennen julkaisemista!"