Tyhjäkäynnillä

Kuitenkin tuhlaisin 900 euroa. Kiitti vaan taas patriarkaatti luottamuksesta. Menkööt sitten verohallinnon kautta sinne missä velat lähetetään kuolemaan. (ulosotto)
Okei, tilasin yhden kävelymaton 199 eurolla mutta peruutin sen tilauksen, ja toivon että rahat saa Klarnan kautta takaisin.
Tilasin uuden älykkään vaa'an ja sitten tuo kapselikeitin oli "turha". Sheinistä tilasin eilen vähän kynsijuttuja ja pari kesävaatetta. Foodorasta tilasin mässyä 24 tunnin paaston päälle ihan turhaa.
Äiti toi mulle uudet kengät. Maksoin niistä 10e lahjakortin Zalandoon. Niken juoksukengät joissa täysi vaimennus. Toivon että ne on oikeaa kokoa. Etten ollut 43 ja puoli, vaan 42 ja puoli, koska uk koko 9... Ne alkoi vähän puristaa mutta luulisi että ne venyy kun vaan lähtisi. Siellä on kuitenkin kylmä mennä mekossa ja bolerossa ja vain sortsit alla. Edes lähikaupalle, koska tuuli.
Vietiin yhdessä pahvit ja roskat. En muista mitä olisin blogannu viimeksi, jos ikinä? Viikonlopun jälkeen tulee taas rahaa. Rahantuloa ei voi estää. 0,5 prosentin koroilla mennään kuin muutkin. Lueskelin vähän Himoshoppaajan tunnustuksia kirjaa enkä ole ollenkaan sellainen. Mun dopamiinit ei pelaa pingstä kun mietin alennusmyyntejä.
Tai no, ehkä ne just. Mulla on tiistaina aika labraan. Ja sen jälkeen on viimeinen kauden kirjamiitti nörttitypyjen kanssa jos vaan jaksan suunnata sinne. Ehkä en ehdi jaksa viitsi kykene pysty, kehtaa taida varmaan, edes haluta jos niinkseen tulee?

Ai niin mun piti hakea Akateemisesta se uusin Nälkäpeli.

Olisi kiva myydä Date With A Book tyyppisiä kirjasettejä. Käsinkirjoitettu lappu jossa tietoa kirjasta. Tarroja, jotain aiheeseen sopivaa ekstroina, niitä mulla kyllä olisi sälää. Kuitenkin ne pitäisi kääriä turhaa sellofaaniin ja itse kirja lahjapaperiin, niin siinä menee se ekologisuus mönkään. Kirjat on muutenkin niin kalliita nykyään. Liittyisikö verotukseen sekin.

Olisi kiva aloittaa laihdutuslääkkeet, mutta ehkä olin alunperin oikeassa niistä kun en huolinut erikoislääkäriltä. Uneksin myös lihavuusleikkauksesta, silmien laserleikkauksesta, riippuluomen korjauksesta, ja ties mitä esteettistä. Eräs kirurgi sanoi kerran, että minussa on iso työ. Olisi kiva käydä jossain etelässäkin lomalla. Siitä on 10 vuotta kyn käynyt ulkomailla. Lontoossa varmaan silmät kiinni ja tuntematta matkakumppanini nimeä edes, tulisin olemaan eksymättä. Toisaalta en nyt ole palaamassa sinne. Ei ole edes passia.

En uneksi. Kuitenkin kaikilla olisi mahdollisuus toteuttaa jonkun haave. Sitä varten kaikenmaailman inspiroijat pitää messuja sun muuta puheita ja tempauksia että ihmiset avaisi silmänsä. Mitä mä voin tehdä muiden hyväksi? Eksä oli sitä mieltä että voisin useammin laittaa tiskejä koneesee (joka oli lahja mun perheeltä) kun kysyttiin miten voisimme parantaa toistemme elämää.

Siinä vaiheessa ei oikein halua enää, kun on tehnyt jo kaikkensa ja toinen vain ottaisi ja manipuloisi ja itkisi krokotiilinkyyneliä ja kiukuttelisi kuin pikkulapsi joka asuu vanhempiensa luona vielä viittäkymppiä lähestyessään. En tiedä, taitaa sillä olla joku joka maksaa sen ruoat. Olen päässyt yli, mutta jutustelen vain niitä näätiä.

Kunpa en olisi ottanut sitä luonnollista vihollista petiini.. oli sitten ensimmäinen ja viimeinen poikaystävä. Tinder ei oikein... siis kaikilla (miehillä) menee paremmin kuin mulla, eikä kukaan suostu avaa miten pääsivät asemiinsa. Ehkä naisilla ei vain ole sentienssiä tai niinku se Taten naisvihaaja sanoisi, että emme ole mitään mitään aistivia olentoja. Oon niin kyllästynyt tulee seksualisoiduksi. En edes koe seksuaalista viehätystä, tai näe ihmisten välisiä kemioita, ihastumisia ym. mutta se tekee minusta aseksuaalin.

Tasan ei mene nallekarkit.